Ladattavat autot valtaavat markkinaa – jo yli puolet Suomessa ensirekisteröidyistä henkilöautoista on ladattavia
Ladattavat henkilöautot ovat nyt valtavirtaa Suomessa: tammi–huhtikuussa 2025 niiden osuus uusista henkilöautoista oli jo 56 prosenttia.
06.05.2025
Teksti Ilmari Tuomivaara
Täyssähköautojen osuus oli 34,6 prosenttia ja ladattavien hybridien 21,4 prosenttia. Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan Suomi erottuu muista EU-maista erityisesti ladattavien hybridien suosiossa.
”Suomessa ladattavien hybridien osuus ensirekisteröinneistä on poikkeuksellisen suuri, yli viidennes, kun EU:ssa keskimäärin osuus on 7,6 prosenttia. Meillä sähköllä ajetaan enemmän, mikä laskee käyttökustannuksia. Uusien lataushybridien pidempi toimintamatka myös vähentää päästöjä ja kannustaa lataamiseen”, toteaa Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.
Huhtikuussa 2025 rekisteröitiin 6 251 uutta henkilöautoa, mikä oli 1,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko alkuvuonna rekisteröintien määrä jäi silti 6,7 prosenttia edellisvuoden tammi–huhtikuun tason alapuolelle. Käytettyjen henkilöautojen kaupassa laskua oli 1,9 prosenttia.
Suomen autokannassa oli huhtikuun lopussa yhteensä yli 300 000 ladattavaa henkilöautoa. Täyssähköautojen osuus koko kannasta oli 4,9 prosenttia ja ladattavien hybridien 6,4 prosenttia.
Suomi kiri Ruotsin ohi täyssähköautojen osuudessa ensirekisteröinneistä
Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausalan mukaan Suomi etenee ripeästi sähköistymisessä, vaikka kokonaisrekisteröintien määrä laahaa. ”Suomi on ensirekisteröintien määrässä jäljessä muita Pohjoismaita, mutta sähköistyminen etenee rivakasti samaa tahtia Ruotsin kanssa. Ensimmäisellä neljänneksellä täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli Suomessa 33,8 prosenttia ja Ruotsissa 33 prosenttia.”
Norja ja Tanska jatkavat sähköautojen kärkikastissa: Norjassa täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli 90,6 prosenttia ja Tanskassa 65,5 prosenttia.
Pohjoismaista Suomi oli ainoa, jossa henkilöautojen ensirekisteröintien kokonaismäärä laski alkuvuonna. Norjassa kasvua oli 46,6 prosenttia, Ruotsissa 6,1 prosenttia ja Tanskassa 1,4 prosenttia. EU:ssa keskimääräinen pudotus oli 1,9 prosenttia.
