Päämainos

Lappeenranta kaipaa lisää lentoja

Yksityisen lentokenttäsäätiön tämän vuoden tulos jäämässä selvästi tappiolliseksi.

21.08.2019
Teksti Esko Lukkari

Lappeenrannan yksityinen lentokenttä tekee tappiota tänä vuonna. Lentokenttää hallinnoiva Saimaan Lentoasemasäätiö ennakoi vuoden 2019 tilinpäätöksen jäävän ainakin 520 000 euroa alijäämäiseksi.

Säätiö odottaa vielä tietoa valtiontuen määrästä, joka voi heikentää tulosta lisääkin.

Säätiön toimitusjohtajan, Lappeenrannan kaupungin strategiajohtaja Markus Lankisen mukaan alijäämä johtuu lentoliikenteen operatiivisista syistä sekä oheistuottojen odotettua huonommasta kehityksestä.

Lappeenranta tiedotti asiasta 16.8.

”Yhden lennon päivätahti ei ole taloudellisesti kannattavaa, sillä lentokentällä olisi kapasiteettia vilkkaampaankin liikenteeseen. Myös oheistuotot, kuten parkkimaksut, myymälä- ja ravintolatuotot sekä kentän markkinointitulot, vaikuttavat taloustilanteeseen, sillä ne eivät ole nousseet odotetulle tasolle”, sanoo Lankinen tiedotteessa.

Uutta liikennettä luvassa

”Operatiivisen tehokkuuden parantamiseksi lentoliikenteen kasvu on välttämätöntä. Liikenne onkin hyvässä kasvussa. Koneet on myyty täyteen ja neuvottelemme uusista reiteistä jatkuvasti. Lappeenranta on lentoyhtiöille houkutteleva kohde. Uskon, että saamme lisää liikennettä ja kentän kapasiteetin parempaan käyttöön viimeistään kesäkaudelle 2020”, Lankinen sanoo.

Lankisen mukaan säätiö on reagoinut tilanteeseen organisaatiomuutoksilla. Lentoasemalla on myös kehityshanke oheistuottojen kasvattamiseksi.

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Järvenpään mukaan on panostettava myös markkinointiin.

”Markkinoinnin painopiste tulee siirtää lentoyhtiöistä enemmän matkailumarkkinoinnin suuntaan ja esimerkiksi kohdennetumpaa markkinointia kenttämme lentokohteissa asuville ihmisille. Tällä pyritään laajentamaan rahoituspohjaa koko Saimaan alueella”, hän korostaa.

Varapuheenjohtaja Armas Timosen mukaan valtion myöntämät lentopaikka-avustukset ovat tärkeitä Lappeenrannalle.

”Hallitusohjelmassa on onneksi varauduttu kenttätukimahdollisuuksiin jatkossakin. On tärkeää, että saamme valtiolta tukea erityisesti lentokenttätoimintoihin, kuten esimerkiksi lennonjohtoon ja turvatarkastuksiin, jotka ostetaan valtion toimijoilta”, hän sanoo.

Lentomatkustajien arvioidaan tuovan lähes 30 miljoonan euron matkailijatulot Etelä-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon jo vuonna 2021. 

JAA