Liikennedata jakoon ja hyödyksi
Liikennealan toimijat jakavat ja saavat dataa liikenteen dataekosysteemissä. Jaettu data hyödyntää yrityksiä, yhteiskuntaa ja kansalaisia.
02.06.2023
Teksti Jukko Nortio
Fintrafficin käynnistämä liikenteen dataekosysteemi on kerännyt reilussa parissa vuodessa yli 160 liikennealan organisaatiota yhteen kehittämään yhteistä tapaa jakaa liikennedataa. Ekosysteemi on avoin yhteistyöfoorumi.
Ekosysteemin alkuvuosien fokus on ollut alan toimijoiden ymmärryksen lisääminen, miten dataa voidaan hyödyntää sekä luoda yhteinen perusta, miten dataa voidaan tulevaisuudessa jakaa organisaatioiden välillä. Kun liikennedatalle on määritelty yhtenäinen muoto ja kaikki toimijat käyttävät sitä, voidaan datasta jalostaa yrityksiä, yhteiskuntaa ja kuluttajia hyödyttäviä palveluita.
”Tavoitteemme on kiihdyttää suomalaisen liikenteen digitalisoitumista ja datan jakamista parantamalla datan yhteen sopivuutta eri osapuolten välillä”, Fintraffic ekosysteemi- ja teknologiajohtaja Janne Lautanala sanoo.
Iso konkreettinen askel otettiin kesäkuussa 2022, kun ekosysteemi julkisti liikenteen reilun datatalouden sääntökirjan, joka on ekosysteemin toiminnan juridinen ja sopimuksellinen kehikko. Sääntökirjan allekirjoittaneet organisaatiot sopivat, miten dataa jaetaan yhteensopivassa muodossa reilun talouden periaatteita noudattaen. Sääntökirjan ovat allekirjoittaneet muun muassa Finnair, HSL, VR ja VTT.
”Tavoitteena on edistää standardoinnilla sitä, että kaikilla toimijoilla on tasapuoliset edellytykset toimia liikenteen markkinoilla.”
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Janne Lautanala korostaa, että liikenteen dataekosysteemi on yhteisiä pelisääntöjä ja datan käytön standardointia ja yhteentoimivuutta edistävä foorumi, eikä sen puitteissa keskustella esimerkiksi toimialan hinnoista.
Kaikki haluavat reaaliaikaisen tilannekuvan
Dataekosysteemin logistiikka-alueen työn perustana on Fintrafficin logistiikka-alan toimijoille tekemä tutkimus. Sillä selvitettiin, mitä alan toimijat haluavat Fintrafficin tekevän.
Kyselyssä nousi päällimmäiseksi tarve liikenteen ja logistiikan reaaliaikaisesta tilannekuvasta: minkälainen on liikennesää, missä on muuttuvia nopeus- tai korkeusrajoituksia, missä on häiriöitä kuten tietyö, onko kantavuus heikentynyt, minkälainen kunnossapitotilanne on tai mikä on logistisen ketjun edellisen toimijan status.
EU:n parhaillaan standardoima sähköinen rahtikirja (eFTI) koskettaa logistiikan toimijoita läheisesti. Sähköiset rahtikirjat pysyvät jatkossakin niitä hallinnoivien operaattoreiden hallussa, mutta kussakin maassa on toimija, joka välittää sähköisiä rahtikirjoja osapuolten välillä. Fintraffic tulee ylläpitämään Suomessa tätä palvelua. eFTI-standardin on määrä valmistua elokuun 2023 loppuun mennessä ja se otetaan Suomessa käyttöön vuoden 2024 loppuun mennessä.
Kun rahtikirjat ja muut tiedot ovat digitaalisia, niitä voidaan hyödyntää uudenlaisiin sovelluksiin. Esimerkiksi rahtien mittojen ja painojen tunteminen mahdollistaa kuljetusten paremmat täyttöasteet. Samalla voidaan laskea entistä tarkemmin kunkin rahdin hiilidioksidipäästöt, joita logistiikkayritysten asiakkaat yhä useammin vaativat.
Data näkyväksi
VTT on tuonut dataekosysteemiin datan reiluihin käsittelysääntöihin liittyvää tietoa sekä käytännön oppeja, miten GDPR-sääntöjä sovelletaan datan käsittelyyn.
”Liikennealan toimijoilla on paljon data-aineistoja, joiden olemassaoloa tai mahdollisia hyötyjä toimijat eivät vielä ole tiedostaneet”, VTT:n liikenteen digitalisaation ja automaation tutkimusteeman vetäjä Eetu Pilli-Sihvola sanoo.
Samalla kun mukana olevien yritysten ymmärrys datasta paranee, on yhteistyön vastavoimana yritysten varovaisuus jakaa omaa dataansa.
”Jo kymmenen vuotta sitten oli runsaasti teknisiä ratkaisuja jakaa dataa, mutta yritysten varovaisuus on osin hidastanut ratkaisuiden laajempaa käyttöönottoa”, Pilli-Sihvola sanoo.
Logistiikkatoimijoille ja lopulta kansalaisille syntyy dataekosysteemin työn myötä erilaisia parempia liikenteen palveluja. Logistiikkaketjuihin palvelut voivat Pilli-Sihvolan mukaan tarjota muun muassa odotteluaikojen lyhenemistä, kuljetusketjujen läpinäkyvyyden paranemista, virheiden vähenemistä ja näiden seurauksena kustannushyötyjä.
Kaikki joukkoliikenne yksissä kansissa
Yhtenäisen joukkoliikennedatan kerääminen Fintrafficin hallinnoimaan koontikantaan on yksi dataekosysteemin pisimmälle edenneistä hankkeista. Kantaan on koottu Suomen liikkumispalveluiden tarjoajat ja niiden olennaiset tiedot, kuten palvelualueet, reitit, pysäkit ja aikataulut. Loppuvuodesta 2023 mukaan on tulossa myös Viron joukkoliikenne. Fintraffic on käynyt keskusteluja myös taksi- ja sähköpotkulautayritysten sekä Ruotsin, Norjan ja Tanskan joukkoliikennetoimijoiden kanssa niiden datan saamisesta mukaan reittioppaisiin.
”Jatkossa voi suunnitella yhdessä palvelussa lomamatkan Kuusamosta Pärnuun. Palvelusta näkee vaihtoehdot, joita vertailemalla voi valita itselleen sopivimman. Tavoitteena on mahdollistaa matkan ostaminen”, Lautanala sanoo.
Suomessa liikennepalveluita tarjoavat organisaatiot ovat valtioneuvoston asetuksen perusteella velvollisia jakamaan olennaiset tietonsa. Fintraffic kokoaa tiedot tietokantaan, jota reittioppaat, kuten HSL:n reittiopas tai opas.matka.fi, hyödyntävät.
”Tavoitteena on, että kuka tahansa toimija voi perustaa oman, tätä tietokantaa hyödyntävän, reittioppaan tai muun palvelun”, Lautanala sanoo.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
VTT:n liikenteen digitalisaation ja automaation tutkimusteeman vetäjä Eetu Pilli-Sihvolan mukaan Suomi on ollut pitkään liikenteen digitalisaation kärkijoukossa.
Palveluista vientituotteita
Liikenteen ohjelmisto- ja konsulttitalot ovat runsaslukuisina mukana ekosysteemissä. Ne näkevät liikenteen datassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Ekosysteemi on näille yrityksille Lautanalan mukaan erinomainen paikka lisätä ymmärrystä siitä, mitkä ovat alan yritysten tarpeet ja ongelmat. Ohjelmistoyritykset näkevät laajassa ekosysteemissä myös mahdollisuuksia luoda integraatiota eri toimijoiden datan välille.
”Alalle on tulossa EU:sta standardointi- ja regulaatiotsunami. Tässä on erinomainen mahdollisuus viedä suomalaisten ohjelmistoyhtiöiden palveluita EU-markkinoille.”
Business Finland myönsi huhtikuun puolivälissä vajaat miljoona euroa Liikenteen datapalveluiden vientiklusterin käynnistämiseen. Se lähtee ensivaiheessa rakentamaan palveluja EU:n datastandardointiin kuuluville alueille. Ne liittyvät meriliikenteeseen (European Maritime Single Window), sähköisiin rahtikirjoihin sekö kansallisten yhteyspisteiden (National Access point) kautta tarjottaviin liikenteen informaatiopalveluihin.
”Voimme lisensoida suomalaisille ohjelmistoyrityksille rakentamiamme ratkaisuja, kuten tieliikenteen tilannetietopalvelun. Yritykset voivat viedä sen toiseen EU-maahan, myydä ja tehdä järjestelmäintegraatioprojektin Suomessa rakennetun koodin pohjalta”, Lautanala sanoo.
Suomi on ollut pitkään liikenteen digitalisaation kärkijoukossa, muttei suinkaan yksin. Esimerkiksi Saksassa on käytössä laaja mobility data space, joka vastaa Fintrafficin dataekosysteemiä.
”Olemme EU-vertailussa varmasti kolmen kärjessä”, Pilli-Sihvola sanoo.
Ongelmia ja ratkaisuja
Lautanala myöntää, että ekosysteemityössä on aina omat ongelmansa. Ensimmäinen on vaikeus löytää yksimielisyys tavoitteista. Se on pitkälti selätetty.
”Kiihdytämme suomalaisen liikenteen digitalisaatiota ja luomme yhteen toimivia dataratkaisuja. Toimimme reilun datatalouden periaatteiden mukaan, jotta saamme suomalaista liikennettä turvallisemmaksi, tehokkaammaksi ja vähäpäästöisemmäksi. Samalla haluamme luoda uutta liiketoimintaa mukanaoleville toimijoille”, Lautanala tiivistää.
Toinen ongelma on löytää konkreettisia hankkeita, joista saadaan nopeasti symmetrisiä hyötyjä kaikille osapuolille.
”Totuus on kuitenkin se, ettei kaikille löydy aina välitöntä hyötyä. Siksi pitää löytää asioita, jotka tuottavat hyötyjä niille toimijoille, jotka ovat mukana kyseisessä projektissa. Samalla pitää olla armollinen: jos joku projekti ei tuo yhdelle hyötyjä, niin sitten ehkä seuraava.”
Liikenteen digikaksonen unelmissa
Jos Lautanalalla olisi kaikki valta ja rajattomat resurssit, hän haalisi käyttöönsä kaikki erityisesti kaupunki- ja kunnallistason siiloissa lymyävän liikennedatan Fintrafficin tietokantaan. Tämä merkitsisi sitä, että navigaattorivalmistajat saisivat entistä tarkemmat tiedot suomalaisen liikenteen reaaliaikaisesta tilannekuvasta välitettäväksi logistiikkatoimijoille ja kuluttajille.
Toinen Lautanalan visio on isompi.
”Lähtisin voimakkaasti rakentamaan liikenteen, liikenneinfrastruktuurin, rakennetun ympäristön, olosuhteet ja liikenteen palvelut sisältävää digitaalista kaksosta. Se olisi looginen ja mallinnettu mekanismi, jonne tietoa tuotettaisiin ja josta tietoa voisi hakea. Siellä voisi tehdä tekoälypohjaista ennakoivaa analytiikkaa ja simuloida erilaisia malleja.”