”Suunnitteilla olevissa bio- ja sellutehdashankkeissa valtion tukea liikenneinfraan pitää arvioida tapauskohtaisesti. Valtio on investoinneissa myös hyötyjä eli hyötyjän osallistuminen kustannuksiin voi olla  perusteltua”, sanoo liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen.
Kuljetukset 25.09. 09:27

”Suunnitteilla olevissa bio- ja sellutehdashankkeissa valtion tukea liikenneinfraan pitää arvioida tapauskohtaisesti. Valtio on investoinneissa myös hyötyjä eli hyötyjän osallistuminen kustannuksiin voi olla  perusteltua”, sanoo liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen.

Liikenneinvestointeihin pitempi jänne

Liikenne- ja viestintävaliokuntaa johtava Suna Kymäläinen haluaa investoinneille 12 vuoden suunnitelman, vauhtia raideinvestointeihin ja lupaa hallituksen tukea kunnille kävelyyn ja pyöräilyyn.

25.09.2019
Teksti Esko Lukkari kuvat Pekka Kiirala

Kansanedustajan ja liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajan Suna Kymäläisen (sd) mukaan tiestön korjausvelan purku ja 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan  siirtyminen sekä raideinvestoinnit ovat hallituskauden keskeisiä liikennepoliittisia tavoitteita.

”Tiestön korjausvelkaa hallitus on jo sitoutunut purkamaan 300 miljoonalla eurolla vuosittain”, hän sanoo.

Hän lupaa myös, että ”hallitus tulee tukemaan kuntia ennen näkemättömästi kävelyn- ja pyöräilyn edistämiseksi”.

Millä vauhdilla isot raidehankkeet (HKI-Turku, päärata, itärata) saadaan liikkeelle?

”Hankkeet ovat suunnittelussa eri vaiheissa. Uskon, että 12-vuotisen liikennesuunnitelman yhteydessä luodaan linjat ratojen aikataulusta ja toteuttamisesta”, hän sanoo.

Hallitusohjelmassa on Kymäläinen mukaan linjattu, että junaliikennettä kehitetään Open Access -periaatteella eli raiteille voi VR:n ohella tulla yksityisiäkin toimijoita, mutta jokainen kuljettaa omalla kalustollaan.

Kymäläisen kanta tarkoittaa sitä, että koti- tai ulkomaisten kilpailijoiden pitäisi hankkia liikennöintiin omaa junakalustoa eikä edellisen hallituksen mallittamaa avointa kalustoyhtiötä tule. Kun Suomessa on Länsi-Euroopasta poikkeava raideleveys, kilpailijoiden halukkuus omaan kalustoon investoimiseen on todennäköisesti hyvin pieni. Näin VR:llä on tukeva ote liikennemonopolista. 

Kymäläinen näyttää vihreää valoa yksityisille liikenneinvestoinneille ja ne ovat tervetulleita raidehankkeisiinkin.

”Liikenneinvestoinnit ja yksityinen rahoitus täytyy katsoa tapauskohtaisesti ja suurten ratahankkeiden kohdalla rahoitus on hoidettava hankeyhtiöiden kautta”, hän korostaa.

Autoilussa on kolme keinoa

Autoilulla on Kymäläisen mukaan merkittävä vaikutus ilmastotavoitteisiin, joihin Suomi on sitoutunut jo edellisen hallituksen aikana.

Sähköautoilun tukeminen on hänen mukaansa yksi keino vaikuttaa ilmastotavoitteisiin pääsemiseen.  

”Hybridiautojen konversiotuki on sitten toinen ja kolmas on uusien päästöttömien biopolttoaineiden tutkimus- ja kehittämistyö sekä niiden markkinoille tulemisen mahdollistaminen kuluttajille kohtuuhintaisina”, hän sanoo.

Entäpä tietullit. Tarvitaanko niitä esimerkiksi pääkaupunkiseudulle?

”En vastusta tietulleja, mutta näen tärkeäksi, että niiden mahdollisuus ja vaikutukset selvitetään”, hän sanoo.

Liikenteen verotusta on hänen mukaansa syytä kehittää pitkäjänteisesti, jolloin muutosvaikutukset voidaan arvioida kokonaisuutena ja huolehtia muun muassa oikeudenmukaisuudesta. 

Pääministeri Antti Rinne lupasi jo valtion tukea Kemin bio- ja sellutehtaalle. Suunnittelupöydällä on vastaavia hankkeita muuan muassa Kemijärvelle, Kajaaniin ja Kuopioon. Saavatko nekin tukea?

Kymäläinen muistuttaa, että työ- ja elinkeinoministeriö vastaa ensisijaisesti teollisuusinvestointien valtiontukimuodoista. 

”Liikenneinfralla on tietenkin merkittävä rooli investoinneissa, mutta niissä pitää tapauskohtaisesti huomioida valtion resurssit ja pelisäännöt. Hyötyjän osallistuminen kustannuksiin on tietenkin perusteltua”, hän sanoo.

Itä-Suomea rakennemuutos on kouraissut pahasti ja alue on jäänyt jossain määrin muun maan kelkasta.

Tarvitaanko liikennepuolella erityistoimia Itä-Suomen aseman vahvistamiseen?

”Itäradalla olisi merkittävä vaikutus Itä-Suomen kilpailukyvyn ja saavutettavuuden turvaamisessa”, hän sanoo.



Kuka?

  • Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja. Liikennevaliokunnan jäsenenä vuodesta 2011. Kokenut poliitikko on toiminut puolueessaan monissa luottamustehtävissä.
  • Koulutukseltaan lastenohjaaja. 
  • SDP:n Kaakkois-Suomen vaalipiirin kolmannen kauden kansanedustaja.

JAA