Päämainos

Liikennepäästöille kolme erilaista vähennysmallia

LVM:n työryhmän loppuraportti luvassa joulukuussa.

20.09.2018
Teksti Esko Lukkari

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä on koonnut kolme vaihtoehtoista skenaariota liikenteen päästöjen poistamiseksi. Vaihtoehdot ovat nimeltään palvelu, bio ja tekno.

Työryhmän väliraportin mukaan tavoitteeseen ei ole yhtä yksinkertaista ja helppoa tietä. Työryhmän loppuraportti suosituksineen on luvassa joulukuussa.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen päästöistä. Valtioneuvoston keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa esitetyn tavoitteen mukaan Suomen tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä.

Palvelu-, bio- ja tekno-skenaarioiden tarkoituksena on tuoda esille eri tekijöiden vaikutuksia liikenteen päästöjen määrään sekä niihin liittyviä toimenpidekokonaisuuksia. Skenaariot toimivat ajattelun apuvälineinä eikä työryhmä ehdota niiden toteuttamista sellaisenaan.

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti julkaistiin 14.9.2018 ja LVM tiedotti siitä samana päivänä.

Varsinainen toteuttamiskelpoinen toimenpideohjelmaehdotus ja ehdotuksen vaikutusarvioinnit esitellään loppuraportissa joulukuussa 2018. Työryhmässä on edustus muun muassa keskeisistä ministeriöistä ja yliopistoista sekä yritysten edustajia.

”Suuria päästövähennyksiä aikaansaavat toimet on välttämätöntä käynnistää juuri nyt, jos aiomme torjua ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiset katastrofaaliset seuraukset yhteiskunnallemme. Meidän on oltava valmiita tekemään vaikeiltakin tuntuvia ratkaisuja”, sanoo tiedotteessa työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Juhapekka Ristola.

Vaihtoehdoissa isoja haasteita

Kolmessa eri skenaarioissa esitetään myös, millaisia keinoja tavoitteiden saavuttaminen vaatisi. Vaihtoehdot esitellään ääriskenaarioina.

Muutospolut eivät ole ehdotus toteutettavista toimenpiteistä, vaan listaus toimista, joilla eri tulevaisuuskuviin päästäisiin. Ajatuksena on, että näiden toimenpiteiden joukosta valitsemalla voidaan vähentää ja lopulta poistaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt. 

Bio-polussa päästöjä vähennetään luopumalla fossiilisista polttoaineista ja ottamalla käyttöön uusiutuvia tai entistä vähäpäästöisempiä polttoaineita. Bio-polussa ongelmaksi muodostuu kestävällä tavalla tuotettujen biopolttoaineiden saatavuus ja hinta sekä vaikutukset hiilinieluihin. Liikennesektorilla tarvetta biopolttoaineisiin siirtymiseen on tieliikenteen lisäksi lentoliikenteessä ja vesiliikenteessä, mikä kasvattaa kysyntää.

Tekno-polussa päästöjä vähennetään pääosin hyödyntämällä liikennevälineiden teknologista kehitystä mm. siirtymällä sähköautoihin. Tekno-polussa haasteena on koko autokannan ja muiden liikennevälineiden uusiminen päästövähennysten kannalta tarpeeksi nopeasti. Tilanne on vielä haastavampi vesi- ja lentoliikenteessä.

Palvelu-polussa päästöjä vähennetään pääosin vähentämällä päästöjä tuottavan liikenteen suoritetta (kilometrejä) ja parantamalla muilla tavoin liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Palvelu-polussa haasteeksi nousee jäljelle jäävä liikennesuorite ja sen kasvihuonekaasupäästöt.

Täydentävänä keinona liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistamiseen tarkastellaan mahdollisuuksia hyvittää liikenteen päästöjä Suomessa, EU:n laajuisesti tai kansainvälisesti.

Muutospolut on kuvattu erillisinä, mutta niillä on monia yhtymäkohtia. Kaikilla on sama tavoite: liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistaminen vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kaikissa muutospoluissa vahvaa poliittista tahtotilaa toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Mitä seuraavaksi?

Työryhmän työ jatkuu sidosryhmien ja kansalaisten näkemysten kartoittamisella sekä vuoropuhelulla. Kysely on avoinna 8.10.2018 asti. Vuoropuhelua käydään erikseen järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa sekä sosiaalisessa mediassa.

Syksyn aikana työryhmä hahmottelee toteuttamiskelpoisen ehdotuksen toimenpideohjelmasta.

Loppuraportissa työryhmä kokoaa yhteen päätöksenteon pohjaksi keinot, joilla liikenne muutetaan nollapäästöiseksi vuoteen 2045 mennessä. Samalla tarkastellaan, onko päästöttömyyteen mahdollista päästä vielä nopeammin.

JAA