Pääjohtaja Wihlman: Suomen ja Ruotsin välinen rautatieliikenne tehostuu

Wihlmanin mukaan Väyläviraston, Huoltovarmuuskeskuksen ja Ruotsin Trafikverketin yhteishanke parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja teollisuuden kilpailukykyä sekä mahdollistaa henkilöjunaliikenteen käynnistäminen Suomen ja Ruotsin välille. Tämä hanke on saanut EU:n sotilaallisen liikkuvuuden tukea.

Wihlman julkaisi katsauksensa 23.5.

Itämeren reitille tarvitaan vaihtoehtoja

Pohjoismaisen yhteistyön merkitys on hänen mukaansa viime vuosina kasvanut. Pohjoismaisen liikennejärjestelmän kehittäminen ja koordinointi rajat ylittävän liikenteen sujuvoittamiseksi on eräs Väyläviraston painopistealueista. 

Itämeren merkitys Suomen ulkomaankaupan kuljetuksissa on keskeinen, eikä varautuminen vaihtoehtoisiin kuljetusreitteihin häiriötilanteissa onnistu Wihlmanin mukaan ilman yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Pitkäaikainen jäänmurtoyhteistyö Ruotsin kanssa on hyvä esimerkki toimivasta operatiivisesta yhteistoiminnasta. Tieliikenteen yhteistyö tiivistyy tulevan neljän vuoden aikana, sillä heinäkuussa Väylävirasto ottaa vastuulleen Pohjoismaisen tie- ja liikennefoorumin (PTL/NVF) puheenjohtajuuden aina kesään 2028 asti.

Vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa yhteistyön tiivistäminen on hänen munaansa kaikessa kansainvälisessä toiminnassa aiempaa tärkeämpää. 

Pohjoismaat tiiviissä yhteistyössä

Pohjoismaisen yhteistyön merkitys on viimeisten vuosien aikana kasvanut entisestään. Pohjoismaisen liikennejärjestelmän kehittäminen ja koordinointi rajat ylittävän liikenteen sujuvoittamiseksi onkin eräs painopistealueistamme. Esimerkiksi Itämeren merkitys maamme ulkomaankaupan kuljetuksissa on keskeinen, eikä varautuminen vaihtoehtoisiin kuljetusreitteihin mahdollisissa häiriötilanteissa onnistu ilman hyvää yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa.

”Yhdessä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa toimimme aktiivisesti pohjoismaisessa varautumisen yhteistyöryhmässä, joka kehittää varautumista liikennejärjestelmän häiriötilanteisiin”, Wihlman kirjoittaa.

Euroopan laajuinen liikenneverkko

Väylävirastolle keskeinen EU-säännös on TEN-T-asetus, jossa määritellään Euroopan laajuiselle liikenneverkolle asetetut vaatimukset ja laajuus. Tavoitteena on edistää ihmisten ja tavaroiden kestävää liikkumista. Uusittu TEN-T-asetus tullee voimaan vielä kuluvan vuoden aikana.

Meille keskeisiä kysymyksiä asetuksessa ovat mm. TEN-T-verkkoon kuuluvan maantieverkon laajuus ja laatuvaatimukset, rataverkon raideleveys sekä infrahankkeiden hyöty/kustannus -vaatimukset. Erityisen mielenkiintoinen meille on TEN-T-maantieverkon laajentuminen koskemaan VT21 Tornio-Kilpisjärvi-välillä erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden perustein. Tämä tuo Turusta Norjaan kulkevan E8-tien kokonaisuudessaan osaksi TEN-T-verkkoa.

Merkittävää EU-rahoitusta infraan

Mahdollisimman suuren EU-rahoituksen saaminen maamme infrahankkeisiin on yksi tärkeistä tavoitteistamme. Verkkojen Eurooppa (CEF) on EU:n rahoitusohjelma, jolla rahoitetaan mm. jäsenvaltioiden liikenneyhteyksiä. Tässä Suomi onkin viime vuosina onnistunut erinomaisesti, sillä vuosien 2014–27 rahoitushauissa olemme onnistuneet saamaan 504 miljoonaa euroa CEF-tukea infrahankkeille. Erityisen hyvin Suomi on onnistunut CEF:n sotilaallisen liikkuvuuden hankehauissa, mistä on kiittäminen erinomaista yhteistyötämme Puolustusvoimien kanssa.

Viime vuoden haussa valtio haki 11 infrahankkeelle yhteensä 67,2 miljoonaa euroa CEF-tukea ja muut valtion hankkeisiin osallistuvat toimijat 39,7 miljoonaa euroa. Lisäksi yksityiset toimijat hakivat 10 infrahankkeelle yhteensä 218,22 miljoonaa euroa. Päätöksiä näistä odotetaan vielä kuluvan kesän aikana.

Yhteistyö puolustusviranomaisten kanssa on muutenkin aiempaa tiiviimpää, sillä Suomen liittyminen Natoon vuonna 2023 on vaikuttanut myös Väyläviraston toimintaan. Olemme aktiivisesti mukana LVM:n hallinnonalan NATO-koordinaatioryhmässä, jonka kautta olemme osallistuneet mm. sotilaallisen valmiuden parantamiseen liittyviin hankkeisiin.

Yhdessä etenkin Ruotsin ja Norjan liikenneviranomaisten ja Ely-keskusten kanssa mahdollistamme osaltamme NATOn suuret sotaharjoitukset maassamme. Ensimmäinen yhteisesti valmisteltu NATO-harjoitus oli alkukeväällä Lapissa järjestetty Nordic Response-harjoitus, joka onnistui liikenteellisestä näkökulmasta erinomaisesti.