Päällystyskilometrit putoavat tänä vuonna
Vuoden tavoite on vain 2 400 km, kun viime uutta asfalttia laskettiin 3 420 kilometriä.
18.03.2026
Teksti Esko Lukkari kuvat Väylävirasto
Väylävirasto ja elinvoimakeskukset tavoittelevat tänä vuonna noin 2 400 kilometrin päällystämistä. Määrä jää kahta edellisvuotta pienemmäksi alemman rahoitustason takia, vaikka korjausvelkaohjelman lisärahoitusta on vielä käytössä.
Viime vuonna uutta päällystettä saatiin noin 3 420 kilometriä, josta kävely- ja pyöräilyväyliä oli noin 160 kilometriä. Vuonna 2024 päällystettiin noin 4 050 kilometriä.
Päällysteiden korjaukseen ja tiemerkintöihin käytetään tänä vuonna 279 miljoonaa euroa, josta 100 miljoonaa on lisärahoitusta. Vuonna 2024 lisärahoitusta oli 250 miljoonaa ja viime vuonna 180 miljoonaa euroa.
Korjausvelan lisäraha toiminut
Niin sanotun korjausvelkarahoituksen aikana vuosina 2024–2026 päällystetään reilut 3 200 kilometriä vuodessa, kun ennen lisärahaa päällystettiin 2 700 kilometriä vuodessa.
”Lisärahoitus tulee tänäkin vuonna tarpeeseen, mutta pienemmän rahoituksen takia päällystystyöt painottuvat vilkkaammalle tieverkolle, jossa liikennettä on eniten. Siten maanteiden korjausvelan kasvua ei saada taitettua vuosien 2024 ja 2025 tapaan. Vähäliikenteisemmän tieverkon korjaus vaatisi rahoitustason pysyvää nostoa”, sanoo tiedotteessa väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta.
Päällystyskilometrien toteumaan vaikuttavat sekä teiden rakenteille tehtävät parantamistoimenpiteet ja bitumin hinta, johon vaikuttaa raakaöljyn maailmanmarkkinahinta työkaudella. Myös sääolosuhteet ja talven aikana syntyneiden päällystevaurioiden suuruus vaikuttavat toteumaan. Päällystystyöt alkavat aikaisintaan vapun tienoilla.
Nykykunnossa pitäminen vaatisi 4000 km vuotuista päällystystä
Tieverkon nykykunnon ylläpitämiseksi vaadittaisiin vuosittain noin 4 000 kilometrin mittaista päällystysohjelmaa. Huonokuntoisia päällystettyjä maanteitä oli vuoden 2025 lopussa noin 10 700 kilometriä.
”Mikäli vuosikymmenen lopun niukkaan rahoitustasoon ei tule muutoksia, on maantieverkon kunto heikentymässä nopeasti, mikä valitettavasti näkyy myös tienkäyttäjien ja elinkeinoelämän arjessa korjausvelan kasvaessa. Tulevat niukat vuodet 2027–2029 ovat syömässä korjausvelkarahoituksen tuomat hyödyt, ja päällystyskierron, eli montako vuotta päällystyskertojen välissä keskimäärin on, arvioidaan vuosikymmenen lopussa olevan pidempi kuin ennen lisärahoitusvuosia”, Anttila sanoo.
Maantiesilloille hyviä uutisia
Loppuosa hallituksen tälle vuodelle myöntämästä lisärahoituksesta, 18 miljoonaa euroa, käytetään maantiesiltojen korjaamiseen viime vuoden tapaan. Kaiken kaikkiaan tieverkon siltojen ja muiden taitorakenteiden korjauksiin käytetään kuluvana vuonna 111 miljoonaa euroa.
”Huonokuntoisia siltoja voidaan lisärahoituksen avulla korjata ennen kuin mahdolliset ongelmat ehtivät kasvaa suuremmiksi. Siltoja korjaamalla ehkäistään tieliikenteen pullonkauloja ja huolehditaan elinkeinoelämälle sekä huoltovarmuudelle tärkeistä kuljetusreiteistä”, Anttila sanoo.
