Päihtymys, ylinopeus ja turvavyön puuttuminen korostuvat kuolonkolareissa – nuoret yliedustettuina

Onnettomuustietoinstituutin (OTI) vuosiraportin mukaan tutkijalautakunnat tutkivat viime vuonna 185 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa menehtyi 195 henkilöä. Luvuissa ei ole muutosta edellisvuoteen verrattuna. Onnettomuuksista 40 tapauksessa kuolema johtui ajoneuvon kuljettajan sairauskohtauksesta. Kun nämä tapaukset jätetään pois, tutkittuja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli 145, ja niissä kuoli 155 henkilöä.

Moottoriajoneuvo-onnettomuuksia oli 111, ja niissä menehtyi yhteensä 121 ihmistä. Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa kuoli 30 henkilöä, ja kevyiden sähköajoneuvojen onnettomuuksissa neljä.

Päihtyneiden osuus kasvoi selvästi

Vuonna 2024 päihtyneet kuljettajat aiheuttivat 42 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta. Tämä vastaa 40 prosenttia kaikista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista, kun edellisvuonna osuus oli 30 prosenttia.

Yleisimmin käytetty päihde oli alkoholia, jota oli käyttänyt 32 prosenttia onnettomuusien pääaiheuttajista. Huumausaineiden vaikutuksen alaisena oli yhdeksän prosenttia ja ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena kuusi prosenttia. Osa kuljettajista käytti useampia päihteitä.

“Päihtyneiden kuljettajien kuolonkolarien suhteellinen määrä on lisääntynyt selvästi edellisvuodesta. Päihteiden käytön lisäksi kuolonkolarien taustalla on tyypillisesti samanaikaisesti useita muita riskitekijöitä, kuten ylinopeutta ja turvalaitteiden käytön laiminlyöntiä”, kertoo OTIn liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola.

Nuoret kuljettajat yliedustettuina

Kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa yli puolet pääaiheuttajista ajoi vähintään 10 kilometriä tunnissa ylinopeutta. Heistä lähes kaksi kolmasosaa ajoi vähintään 30 kilometriä tunnissa ylinopeutta.

Nuoret kuljettajat olivat edelleen selvästi yliedustettuina. Vuonna 2024 moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuoli 27 15–24-vuotiasta nuorta, mikä vastaa 23 prosenttia kaikista kuolleista.

“Nuoria 15–24-vuotiaita on väestöstä noin 11 prosenttia, mutta kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttajista lähes kolmannes on nuoria kuljettajia. Nuorten onnettomuuksissa näkyy riskikäyttäytymistä, kuten suuria ylinopeuksia”, Sihvola toteaa.

Tärkein turvavaruste on edelleen turvavyö

Henkilö- ja pakettiautoissa kuolleista 54 prosenttia käytti turvavyötä. Vammautuneista turvavyö oli käytössä 69 prosentilla. Tutkijalautakuntien arvion mukaan turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa 15 onnettomuudessa menehtyneen hengen.

"Lähes puolet henkilö- ja pakettiautoissa menehtyneistä ajoi ilman turvavyötä. Tämä on yksi keskeisimmistä turvallisuuspuutteista, sillä nykyautojenkin tärkein turvavaruste on yhä turvavyö", Sihvola sanoo.

Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä menehtyi 30

Vuonna 2024 jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa menehtyi 30 ihmistä. Heistä 18 oli jalankulkijoita ja 12 pyöräilijöitä. Onnettomuuksista yhdeksässä vähintään yksi osallinen oli päihteiden vaikutuksen alaisena.

Kaikissa jalankulkuonnettomuuksissa toisena osapuolena oli moottoriajoneuvo. Pyöräilyonnettomuuksista puolet oli yksittäisonnettomuuksia. Moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamista jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksista 69 prosenttia johtui kuljettajan tekemästä havaintovirheestä.

Pyöräilyonnettomuuksissa kuolleista neljällä oli kypärä käytössä. Arvion mukaan pyöräilykypärä olisi voinut pelastaa kahdeksasta kypärättömästä pyöräilijästä kolme.

Riskit kasautuvat

Kuljettajan tilaan ja toimintakykyyn vaikuttavia riskitekijöitä, kuten päihtymystä, väsymystä, mielenterveyden ongelmia, itsetuhoisuutta tai vähäistä ajokokemusta, esiintyi 81 prosentissa kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista.

“Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa korostuu yhä selvemmin riskien kasautuminen. Tutkijalautakuntien parannusehdotukset osoittavat, että tehokkaimmat keinot ovat ennaltaehkäisyn ja teknisten ratkaisujen yhdistelmä: alkolukkojen kohdentaminen, turvavyön käyttöä varmistava ajoneuvotekniikka sekä nopeuksia paremmin hillitsevä liikenneympäristö”, kiteyttää OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

“Teknisiä ratkaisuja odotellessa poliisin liikennevalvonnan tarve on suuri. Liikenneturvallisuusstrategian päivityksessä eri toimijat on myös sitoutettava yhteiseen tavoitteeseen”, Parkkari lisää.