PAU vaatii: Viranomaispostia ei saa pakottaa digitaaliseksi
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn liittovaltuusto vaatii, että jokaisella täytyy olla oikeus saada viranomaispostinsa paperisena.
14.05.2025
Teksti Esko Lukkari kuvat Pexels
Hallitus on esittänyt merkittäviä muutoksia viranomaisviestinnän digitalisoimiseksi. Tavoitteena on, että vuoden 2026 alusta lähtien viranomaispostia toimitetaan ensisijaisesti sähköisesti. Lainvalmistelu hankkeessa on jo aloitettu. PAU pitää digipostiin pakottamista oikeusturvan vastaisena.
PAU tiedotti kannastaan 9.5.
Paperipostia tarvitaan
Ehdotetussa sääntelyssä digi- ja väestövirasto loisi täysi-ikäisille henkilöille automaattisesti Suomi.fi-viestit tilin. PAU pitää tärkeänä, että jokaisella säilyy mahdollisuus saada halutessaan tiedoksiannot paperisina. Oikeuden toteuttaminen täytyy tehdä ymmärrettäväksi ja helpoksi. Perinteinen paperiposti ehkäisee myös digitaalista infoähkyä, joka ei sido vastaanottajia digilaitteisiin.
Hallituksen esityksessä ei ole huomioitu häiriöttömän postinkulun merkitystä kriisitilanteissa ja kyberhyökkäyksissä. Sähköpostit, viranomaisportaalit (kuten Suomi.fi), ja muut digipalvelut toimivat vain, jos verkkoyhteydet ja palvelimet ovat kunnossa. Kyberhyökkäykset voivat lamauttaa nämä palvelut jopa pitkäksi aikaa. Postilla on merkittävä rooli huoltovarmuudessa ja sen kulku tulee turvata kaikissa olosuhteissa.
Satoja tuhansia ilman digitaitoja
Suomessa on merkittävä määrä ihmisiä, joille sähköinen tiedoksianto voi olla ongelma. Eri lähteiden mukaan yli 300 000 iäkästä ihmistä on täysin vailla digitaitoja, ja yhtä moni ei pysty asioimaan itsenäisesti sähköisissä palveluissa. Digitaitoraportti 2023 mukaan 86 % suomalaisista 18–89-vuotiaista on täysin tai jokseenkin itsenäisiä digiasioissa. Noin 14 % tästä ikäryhmästä, eli arviolta 700 000 henkilöä, tarvitsee tukea digitaalisten palveluiden käytössä.
Digiosaaminen voi myös heikentyä iän, sairauden tai tapaturman vuoksi henkilöllä, jolla osaaminen tällä hetkellä on riittävä. Sähköiset tiedoksiannot voivat muodostua tällöin ongelmaksi.
Hallituksen esityksen mukaan henkilölle, joka jatkaa sähköistä asiointia viranomaisten kanssa, palautetaan Suomi.fi-viestit-tili käyttöön, vaikka henkilö olisi ilmoittanut haluavansa tiedoksiannot paperisena ja sulkenut tilin. Jo nyt on tiedossa iso määrä henkilöitä, joiden saamat viranomaisviestit ovat ohjautuneet Suomi.fi -viesteihin niin, että henkilö on ollut asiasta tietämätön. Henkilön oikeusturvan kannalta tämä on hyvin kyseenalaista ja vaarantaa henkilön oikeuksien toteuttamisen.
Jos haluttaisiin varmistua siitä, että henkilö ymmärtää paperitiedoksiantojen päättyvän hänen ottaessaan käyttöön Suomi.fi -viestit, niin tämä asia pitäisi toteuttaa siten, että tiedoksiannot siirtyisivät sähköisiksi, kun henkilö ilmoittaisi Suomi.fi kanavassa ottavansa sähköiset tiedoksiannot käyttöön ja ilmoittaa samalla luopuvansa paperitiedoksiannoista. Tällöinkin henkilön tulisi saada tietoonsa luettelo viranomaisista, joiden tiedoksiannot siirtyvät hänen osaltaan Suomi.fi-viesteihin.
Suomi.fi-viesteistä voitava kieltäytyä
PAU pitää tärkeänä, että henkilöllä on oikeus kieltäytyä Suomi.fi-viestitilin käytöstä pysyvästi, jolloin palvelu ei voisi aktivoitua viranomaisaloitteisesti. Yhden tai joidenkin viranomaispalvelujen, kuten OmaKanta tai OmaVero, käyttö ei saisi johtaa Suomi.fi-viestien automaattiseen käyttöönottoon viranomaisaloitteisesti. Vaikka hallitsee omatoimisesti tai avustetusti jonkin sähköisen asioinnin kanavan, ei välttämättä hallitse sähköistä asiointia kokonaisuudessaan. On myös hyvin mahdollista, että yhden sähköisen viranomaispalvelun käyttämisen yhteydessä ei synny ymmärrys, että jatkossa kaikki tiedoksiannot siirtyvät tuosta syystä sähköisiksi.
