Professori Ulla Tapaninen: Hiilineutraalius mullistaa merenkulun

”Kun meriliikenteestä tulee hiilineutraalia, kaikki menee uusiksi”, hän sanoo merenkulkualan Navigator-lehden haastattelussa 31.5.

Kansainvälinen merenkulkualan järjestö IMO miettii Tapanisen mukaan parhaillaan päästöstrategiaansa (Green House Gas) tavoitteita ja vasta kun ne on julkistettu alalla tiedetään millaisia ponnistuksia päästövähennykset edellyttävät.

”Emme me vielä tiedä, mitä sieltä on tulossa. Näiden asioiden ratkaiseminen vaatii meiltä monenlaista osaamista muun muassa teknologiassa, liiketoiminnassa ja satamatoiminnoissa”, Tapaninen sanoo lehden haastattelussa.

Avoimuus on nyt valttia

Merenkulkualalla on hänen mukaansa perinteisesti toimittu niin, että asiantuntijat keskustelevat viranomaisten kanssa ja sitten tehdään päätös. Nyt olemme menossa erilaiseen aikakauteen.

”Yhteiskunnallinen keskustelu ei ole enää sitä, että tullaan ja kerrotaan oikea vastaus, vaan täytyy ymmärtää kaikkien osapuolien näkökulmia ja osata kertoa niistä. Tämä on haaste teollisuudelle ja  meriteollisuudelle. Aiemmin ei ole aina haluttu avata omia näkökulmia”, hän sanoo.

Rikkidirektiivin tuloon liittyvä kehitystyö oli Tapanisen mukaan hyvä herätys siihen, miten tärkeää on, että myös yksityinen sektori on mukana kehittämässä ratkaisuja.

”Siinä laivanrakennussektorilta tuli vastauksia moniin asioihin ja löydettiin uusia ratkaisuja, joita vietiin eteenpäin”, hän sanoo.

Toimiessaan Finnlines-konsernin ympäristö- ja kehityspäällikkönä Tapaniselle tulivat tutuksi alan yritysten tarpeet. Hän toteaa, että vielä kymmenisen vuotta sitten meriala nähtiin usein vain osana vienti- ja tuontikuljetuksia.

”Olemme nyt high tech -ala”

Tapanisen mukaan meneillään on nyt vähintään yhtä suuri muutos kuin silloin, kun kontit otettiin käyttöön.

”Silloin, kun aloitin urani merialalla, digitaalisuus oli vasta tulossa. Nyt puhumme high tech -alasta, ja korkeasti koulutetuille tulee olemaan kysyntää. On ollut hienoa nähdä esimerkiksi Wärtsilän muodonmuutos ja Rauman telakan menestystarina. Ja mikä potentiaali meidän kaikista upeista pienistä start-upeista löytyy”, hän kehuu.

Meneillään olevassa myllerryksessä Tapanisen mukaan ainakin laivakonseptointi muuttuu, polttoaineet uudistuvat ja samalla rakennetaan erilaisia yhteisiä rajapintoja.

”Koko kuljetusalan muutos tulee olemaan suuri. Tällä hetkellä minua kiinnostaa esimerkiksi se, miten suorat junarahdit Aasiasta vaikuttavat liikenteeseen, vaikka niiden kapasiteetti onkin vielä aika pieni”.

Viro ja Suomi voivat tuplata resurssinsa

Tapanisen painottaa jälleen tiivistä yhteistyötä ja keskustelua Suomen ja Viron välillä.

”Meillä on valtavaa osaamista molemmissa maissa ja yhdistämällä ne voimme tavallaan tuplata resurssimme. Näin vahvistamme molempien kansainvälistä kilpailukykyä.”

”Luulen, että tässä voin toimia sillanrakentajana, koska tunnen niin hyvin suomalaisen sektorin ja tutustun nyt innolla virolaiseen osaamiseen. Pöydälläni on jo nyt projekteja, joihin näen hyvin luontevasti syntyvän rajat ylittävää yhteistyötä”, hän sanoo.

Tapanisen mukaan myös merenkulun tukijärjestelmä tulisi uudistaa palvelemaan paremmin kilpailukykyistä hiilineutraaliutta.

”Meidän ei pidä sementoida tukijärjestelmiä vaan niissä meillä on työkalu, jolla voimme älykkäästi ohjata kehitystä. Esimerkiksi laivakapasiteettia voitaisiin tarkastella kuljetetun lastimäärän eikä laivan tilavuuden mukaan, jolloin tuki kohdistuu paremmin kuljetussuoritteeseen. Tai voitaisiin tarkastella todellista polttoaineenkulutusta laskennallisten konetehojen sijasta”, hän sanoo..

Suomen erityishaasteena Tapaninen näkee uudistustyössä olevan toimivan talvimerenkulun edellytyksien varmistamisen.