Rahtilaivojen käymälävesistä halutaan tehdä biokaasua

Baltic Sea Action Groupin vetämä Ship/t Waste Action -yhteistyöhanke haluaa purkaa rahtialusten käymäläjätevedet satamissa ja tuottaa niistä biokaasua.

Hankkeeseen osallistuu suomalaisvarustamoista mm. Meriaura ja RABN, ulkomaisista mm. Essberger & Stolt Tankers, Utkilen ja Maersk. Laivameklareista mukana ovat mm. C&C Port Agency, Dahlberg’s Agency ja GAC Finland. Kiertotalousyhteistyön jätevesikuljetuksista vastaa Autoyhtymä Vuorinen.

Baltic Sea Action Group tiedotti asiasta 8.12.

Alusten käymäläjätevesistä tuotettua biokaasua aiotaan käyttää raskaan liikenteen polttoaineena. Yhteistyöhankkeen ensimmäinen satama on HaminaKotkan satama.

”Kaikki maihin puretut jätevedet vähentävät meren ravinnekuormitusta. Onnistumiseen tarvitsemme laajaa yhteistyötä,” sanoo tiedotteessa BSAG:n projektijohtaja Elisa Mikkolainen.

Gasum mukana

Kymen Vesi puhdistaa rahtialusten HaminaKotkan satamaan purkamat käymäläjätevedet. Prosessissa syntyvä jätevesiliete jalostetaan Gasumin biokaasulaitoksessa uusiutuvaksi energiaksi – biokaasuksi. Lisäksi Kymen Vesi ottaa näytteitä laivoilta tulevista jätevesistä, ja tätä kautta saadaan tutkimustietoa mm. ravinnepitoisuuksista. 

”HaminaKotkan satama on Suomen suurin yleissatama, jossa käy vuosittain keskimäärin 2 500 rahtialusta. Haluamme kannustaa laivoja jättämään jätevedet maihin. Käymäläjätevesien vastaanotto ja käsittely on meillä kiertotalouden mukaista,” sanoo HaminaKotka Satama Oy:n kehityspäällikkö Suvi-Tuuli Lappalainen.

Jätevedet ja ruokajäte sisältävät mm. ravinteita, bakteereja, rasvoja, kemikaaleja ja mikromuoveja. Mereen päätyessään jätevedet ja ruokajäte pahentavat Itämeren pahimpia ongelmia: rehevöitymistä ja happikatoa. 

Rahtialukset saavat laskea

Itämerellä liikennöi joka hetki noin 2 000 laivaa, joista 95 prosenttia on rahtialuksia. Näillä aluksilla seilaa arvioilta 25 000 merenkulkijaa. Rahtialuksilla syntyvät talous- ja käymäläjätevedet ja hienonnetut ruokajätteet saa laillisesti purkaa Itämereen.

”Haluamme olla pioneereja kaikkien aluspäästöjen ehkäisyssä, ja toivomme muiltakin varustamoilta vapaaehtoisia ja vastuullisia toimia, jotta jätevedet päätyvät Itämeren sijasta hyötykäyttöön,” kertoo Meriauran ympäristöasiantuntija Mia Hytti.

Matkustaja-alukset, kuten Suomen, Ruotsin ja Viron välillä liikennöivät autolautat, ovat jättäneet vapaaehtoisesti jätevedet satamiin jo vuosia. IMO:n päästökielto matkustaja-aluksien käymäläjätevesille tuli voimaan vuonna 2021. Rahtialuksia koskevaa vastaavaa kieltoa ei vielä ole.