Rakennusteollisuus on tyytyväinen runkoverkkoesitykseen

Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan liikenne- ja viestintäministeriön luonnos maanteiden ja rautateiden runkoverkosta tarjoaa erinomaisen pohjan suomalaisen liikenneinfran jatkokehittämiselle.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti runkoverkkoluonnoksensa 20.8.

Vilkkaana käyvä liikennekeskustelu on Rakennusteollisuuden mukaan kanavoitava pikimmiten realistisiksi toteutusvaihtoehdoiksi, jotta seuraavaa hallitus pystyy tekemään välttämättömät päätökset liikenneinfran palvelukyvyn takaamiseksi lähivuosikymmeninä. Rakennusteollisuus julkisti kannanottonsa 20.8.

”Runkoverkkoluonnos on riittävästi priorisoitu. Se jättää hyvin tilaa väyläosuuksien priorisoinnille myös jatkosuunnittelussa ja tukee vahvasti ajatusta pitkäjänteisestä, yli hallituskausien ulottuvasta liikenneinfran kehittämisestä”, Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo tiedotteessa.

”Verkon määrittely on odotettu ja konkreettinen avaus siihen, millaista kokonaisuutta 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa lähdetään kehittämään. Nyt kartalle valittuihin osuuksiin pystytään oikeasti panostamaan, ja niiden hoitotaso pitämään riittävän korkeana, kunhan rinnalla kehitetään määrätietoisesti infran rahoitusta”, Rakennusteollisuuden infrajohtaja Paavo Syrjö uskoo.

Rakennusteollisuuden mielestä "Suomi nelikaistaiseksi ja kaksiraiteiseksi" on hyvä ohjenuora Liikenne- ja viestintäministeriön kartalle nyt hahmotetun runkoverkon kehittämiseksi.

”Aina nelikaistaisuuden ei tarvitse tarkoittaa moottoritietä. Se voi olla myös vastaavaa sujuvuutta ja turvallisuutta, josta nyt nautitaan Luumäki–Imatra-välillä”, Syrjö sanoo

Korjausvelka riiheen 

Rakennusteollisuus on tyytyväinen siihen, että väyläkeskustelua käydään laajasti. Myös keskustelun siitä, miten väylien kehittäminen ja perusväylänpito rahoitetaan, pitää olla laajaa ja perusteellista.

”Lvm on pitänyt yllä kokonaiskuvaa, ja nyt myös valtiovarainministeriö on ottanut vahvasti roolia väyläkeskustelussa. Tätä on kaivattu, sillä väyläpolitiikka on ollut iät ja ajat lyhytjänteistä ja arvaamatonta, ja tulevaisuuteen on nähty käytännössä vuosi kerrallaan”, Randell sanoo.

Käänne tapahtuu Rakennusteollisuuden mukaan kreivin aikaan. Liikenneverkossa arvioidaan olevan 2,5 miljardin euron korjausvelka, joka kasvaa 100 miljoonan euron vuosivauhdilla.

Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä esitti talvella korjausvelan vähentämiseksi vähintään 300 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta.

”Perusväylänpitoon kuten päällysteiden uusimiseen käytettäisiin silloin vähintään 1,3 miljardia euroa vuodessa aiemman miljardin sijaan. Hiljan julkaistussa vuoden 2019 talousarvioehdotuksessa tämä lisärahoitustarve oli unohdettu. Budjettiriihessä on pakko löytyä ratkaisu tilanteen korjaamiseksi”, Randell sanoo.

Investointien ja perusväylänpidon vuotuisen rahoitustason tulisi Rakennusteollisuuden mukaan olla vähintään 2,3 miljardia euroa, mikä vastaa suuruusluokaltaan yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta. Rahoituksen takaamiseksi hallitukselta odotetaan kykyä rakentaa valmiit päätöksentekopaikat seuraajalleen.