Ramboll selvitti Euroopan henkilöjunaliikenteen markkinoita

Ramboll on selvittänyt Liikenne- ja viestintäministeriölle on eurooppalaisten rautatiemarkkinoiden tilaa 12 maassa. Henkilöjunaliikenteen selvitys kattaa alueellisen ja kaukoliikenteen sekä liikenteen kilpailuttamisen, vapaan markkinoille tulon mallin mukaisen liikenteen sekä organisaatio- ja sääntelykehyksen.

Rautateiden markkinalainsäädäntöä kiristämällä EU pyrkii lisäämään kilpailua ja sen myötä parantamaan palvelutasoa ja lisäämään tehokkuutta. Vuodesta 2024 alkaen kaikki uudet julkisesti tuetut junaliikenteen sopimukset kilpailutetaan.

Ramboll tiedotti asiasta 26.4.

Tilanne eri EU-maissa on hyvin erilainen

Selvitys osoittaa, että tarvitaan pitkän aikavälin näkyvyyttä, vähemmän riskejä ja laajaa poliittista yksimielisyyttä, jotta Suomesta tulee houkuttelevampi maa henkilöjunaliikennettä tarjoaville yrityksille.

EU-sääntely on kehittynyt asteittain viime vuosina, mutta tilanne on epävakaa, sillä asiat ovat muuttuneet eri tavoin ja eri tahtiin. Maiden välillä on monia eroja, kuten poliitikkojen muuttuvat prioriteetit, markkinatilanne, maantieteelliset olosuhteet, rataverkon rakenne ja väestötiheys. Suurimmassa osassa EU-maista on suuntaus tiukentuvan EU-lainsäädännön noudattamiseen.

Euroopan markkinajohtaja on Sveitsi, jolla on tehokkaan rataverkon ansiosta lähes kaksinkertainen markkinaosuus verrattuna toisena olevaan Ruotsiin. Sveitsi on avannut liikenteen suoraan operaattoreille eikä se noudata EU:n lainsäädäntöä tarjouskilpailuista tai vapaan markkinoille tulon mallista.

Isossa-Britanniassa tapahtuu suuria muutoksia: kilpailulle avatut markkinat ovat siirtymässä takaisin asetelmaan, jossa järjestelmää ohjataan yhden organisaation, British Railin, kautta.

Norja ja Ruotsi ovat onnistuneet Suomea paremmin houkuttelemaan uusia toimijoita markkinoille. Norjassa liikenne on kilpailutettu viidessä vaiheessa, mutta hallituksen vaihtuminen katkaisi prosessin kolmen tarjouskilpailutuksen jälkeen. Ruotsissa matkustajamäärien kasvu saadaan pääasiallisesti julkisista hankinnoista ja aluepalveluista kilpailuttamalla. Sen kokemukset voisivat olla opiksi Suomelle.

Matkustajajunat ovat eri asia

Vapaan markkinoille tulon mallissa (open access) matkustajaliikenteellä on positiivinen kehitys vain pitkän matkan suurnopeusliikenteessä sekä erillisellä infrastruktuurilla, jossa on paljon vapaata kapasiteettia. Kiinnostusta matkustajajunaliikenteessä on ollut eniten Italiassa ja Espanjassa, joissa erillinen suurnopeusjunaverkko ja suuri väestö houkuttelevat sijoittajia ja kansainvälisiä toimijoita.

Suuri osa nykyisestä kaupallisesta liikenteestä toimii ilman julkista tukea, mutta perustuu aiemmin tehtyihin investointeihin ja siihen, että sama operaattori pyörittää tuettua liikennettä rinnakkain.

Selvityksen mukaan jos Suomeen halutaan houkutella monia tarjoajia, tarvitaan selkeä poliittinen tahto houkutella uusia tulokkaita, pitkän aikavälin suunnitelma kilpailutuksesta ja keskittyminen vain bruttosopimuksiin.

”Operaattorit eivät ole halukkaita ottaa suurta taloudellista riskiä pandemian jälkeen”, sanoo tiedotteessa Rambollin vanhempi asiantuntija Ove Dahl Kristensen.

Suomella on omia erityishaasteita

Rataverkon käyttöaste on Suomessa alhainen verrattuna moniin Euroopan maihin. Käyttöaste on Ruotsissa ja Norjassa lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna eli Suomen tilanne ei johdu vain maantieteellisestä laajuudesta ja harvasta asutuksesta. Markkinakehitys ei tue kilpailua, joten uudet tulokkaat eivät ole halukkaita investoimaan markkinoille tuloon.

Suomen poikkeavan raideleveyden merkitystä on Rambollin mukaan korostettu liikaa. Pienemmillä markkinoilla kilpailu palveluista näyttää tapahtuvan junaliikenteen ja henkilöstön sekä huoltopalvelujen ympärillä.

”Jos halutaan varmistaa, että raideleveys ei vaikuta tarjousmahdollisuuksiin, on tutkittava mahdollisuuksia päästä markkinoille esimerkiksi liikkuvan kaluston saatavuudessa”, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön johtava asiantuntija Jani von Zansen.

Suomessa toisaalta käyttömaksut ovat vertailumaiden alhaisimmat, mikä ei selitä uusien operaattoreiden puutetta Suomen markkinoilla.