Raskaan liikenteen sähköistyminen takkuilee pääkaupunkiseudulla

Liikenne on Helsingin suurin päästölähde, ja kuorma-autot ovat tieliikenteen toiseksi suurin päästölähde henkilöautojen jälkeen. 

Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on rekisterissä yli 50 sähkökuorma-autoa ja reilut 1 200 sähköpakettiautoa (tilanne 6/2025). Nämä joudutaan pääosin lataamaan yritysten omissa toimipisteissä.

Soveltuvat latauspisteet kartalle

Pääkaupunkiseudulla on kymmeniä tuhansia yksityiskäyttöisiä latauspisteitä ja julkisiakin latauspisteitä jo noin 5 000. Nämä kaikki on kuitenkin suunniteltu ensisijaisesti henkilöautoille.

Forum Virium Helsingin, Espoon kaupungin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun EU-rahoitteisessa eCargo-hankkeessa kokeiltiin hiljattain pääkaupungin nykyisten julkisten latauspaikkojen käyttömahdollisuuksia isoille autoille.

Kartoitus tehtiin viidellä erilaisella sähkökuorma- ja -pakettiautolla: Mercedes-Benz eSprinterillä, Renault Master E-Tech Electricillä, Mitsubishi Fuso eCanterilla, Volvo FL Electricillä ja Mercedes-Benz eActros 300:lla.

Kokeilussa löytyi 25 kohdetta, joissa mahtui lataamaan jopa kymmenen metriä pitkiä ja neljä metriä korkeita kuorma-autoja. Nämä raportoitiin myös yleisesti käytettyyn Latauskartta.fi-palveluun. Lisäksi muutamiin kymmeniin kohteisiin mahtui noin seitsemän metriä pitkillä ja kolme metriä korkeilla pakettiautoilla.

“Lähes kaikissa latauspaikoissa on silti joitain rajoitteita, joista huomaa suunnittelun keskittyneen henkilöautoihin”, kertoo sähköisen liikenteen erityisasiantuntija Raimo Tengvall Forum Virium Helsingistä.

Rajoitteista Tengvall mainitsee sen, etteivät sijainnit yleensä ole optimaalisia tavaraliikenteen kannalta, iso auto voi rajoittaa pahasti näkyvyyttä liikenteeseen ja lisäksi latauskaapelit ovat usein turhan lyhyitä kuorma-autoille.

“Lisäksi lähes kaikkiin joutuu ajamaan keula edellä, jolloin takaisin liikenteeseen isolla autolla joutuu peruuttamaan, mikä ei ole hyvä liikenneturvallisuuden kannalta.”

Minne uudet latauspisteet tulisi sijoittaa

Forum Virium Helsinki on myös kartoittanut yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa, mihin uusia latauspaikkoja erityisesti tarvittaisiin.

eCargo-hankkeessa kokeiltiin uudenlaista tapaa selvittää lataustarvetta yhdistelemällä kuljetusyrityksille tehtyä kyselyä ja ajoneuvodataa noin tuhannesta pääkaupunkiseudulla tehdystä kuorma-automatkasta.

Anonyymi ajoneuvodata hankittiin Bridgestone Mobilityltä. Kyselyyn vastasi kaksitoista pääkaupunkiseudulla toimivaa keskikokoista ja suurta kuljetusyritystä sekä kuljetusten tilaajaa.

Näillä selvitettiin nykyisten dieselkäyttöisten kuorma-autojen ja isojen pakettiautojen yön yli pysäköintipaikkoja sekä päiväaikaisia, yli puolen tunnin mittaisia pysähdyspaikkoja.

Kuljetusalalla ei ole varaa ylimääräisiin pysähdyksiin, jolloin nykyiset pysäköintipaikat ovat ainoita järkeviä sijainteja lataamiseen, kun autoja jatkossa vaihdetaan sähkökäyttöisiin.

Kokeellisen työn tuloksena syntyi alustava kuorma- ja pakettiautojen lataustarpeiden lämpökartta eli “heatmap”. Siinä korostuvat erityisesti logistiikka-alueet Vantaalla ja Helsingin satamissa, mutta myös monet muut kohteet ympäri pääkaupunkiseutua. Pienteollisuusalueiden sekä kaupan alan keskittymien lisäksi kuorma- ja pakettiautoja pysäköidään tyypillisesti yön yli katujen varsilla kuljettajien kotien lähellä.

“Raskaan liikenteen latauspisteiden lisääminen merkittävimpiin logistiikan, pienteollisuuden ja kaupan alan keskittymiin palvelisi kuljetusten kaivattua vihreää siirtymää nopeasti”, Tengvall summaa.