Raskaan liikenteen visioraportti maalaa Suomelle synkkää tulevaisuuden kuvaa
Alan avainjärjestöjen tilaama raportti hahmottaa raskasta liikennettä aina vuoteen 2040.
11.12.2025
Teksti Esko Lukkari kuvat iStock
Tuore ”Suomen raskas liikenne – Merkitys yhteiskunnalle ja tulevaisuuden näkymät -raportti” luo varsin hankalan näkymän Suomen raskaan liikenteen tulevaisuudelle.
Raportin ovat koonneet diplomi-insinöörit Riku Huhta, Markus Pajarre ja Antti Heininen sekä johtaja, professori Jorma Mäntynen Destiasta.
Metsäteollisuus ry:n mukaan Suomen pitkä logistinen takamatka kasvaa tieverkon rapautuessa. Kuljetusala on huolestunut omien kustannustensa jyrkästä kasvusta.
Raportin ovat tilanneet INFRA, SKAL, Koneyrittäjät, Metsäteollisuus, MTK, Suomen Huolinta ja Logistiikkaliitto, Tieyhdistys sekä Destia.
Raportti tarkastelee alan nykytilaa, merkitystä ja tulevaisuuden kehityssuuntia: miten raskas liikenne vaikuttaa talouteen, kilpailukykyyn ja toimintavarmuuteen ja miten kuljetamme vuonna 2040?
Vientiteollisuus pelkää kilpailukykyään
Suomen tavaraviennin arvo vuonna 2024 oli 72 miljardia euroa, mikä on noin neljäsosa suhteessa bruttokansantuotteeseen. 80 prosenttia kaikesta satamien ja sisämaan välisistä kuljetuksista tapahtuu raskaalla liikenteellä. Teollisuus, kauppa, rakentaminen ja alkutuotanto ovat valtaosin riippuvaisia raskaasta liikenteestä. Suomen sisällä maitse kuljetetuista tonneista jopa 90 prosenttia kulkee maanteitse.
”Metsäteollisuus käyttää suomalaista liikenneverkkoa kaikkialla, aina pienemmistä metsäteistä valtateille. Tiedämme, että etenkin vähäliikenteisten teiden kunto on huolestuttavan heikko”, Metsäteollisuus ry:n logistiikka-asioista vastaava johtaja Ville Hulkkonen sanoo liittonsa tiedotteessa.
”Vientiteollisuuden kilpailukyky uhkaa romuttua raskaan liikenteen tiestön mukana. Teiden huonosta kunnosta aiheutuu tulevina vuosina yli miljardin euron lisäkustannus kuljetusyrityksille”, hän jatkaa.
Suomi polarisoituu – kuljetusten toimittava
Raportti kuvaa kehitystä, jossa Suomi polarisoituu maantieteellisesti. Väestö keskittyy kasvukeskuksiin, mutta raaka-aineet ja teollinen tuotanto sijaitsevat edelleen eri puolilla maata. Suomessa olisikin tunnistettava suurten kehityskulkujen vaikutukset ja tehtävä väyläverkostoon liittyvät kehitystoimet ennakoivasti.
”Raskaan liikenteen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Ilman sitä Suomi pysähtyy. Olisi tärkeää, että kaikki päättäjämme ymmärtäisivät raskaan liikenteen elintärkeän roolin yhteiskunnassa. Nyt olisi aika tehdä päätöksiä toimista tulevaisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi”, Hulkkonen sanoo.
Raportin mukaan huonokuntoisten teiden korjaaminen parantaa suoraan kuljetusten polttoainetehokkuutta ja tuo päästövähennyksiä. Vähäliikenteisen tieverkon ennakoivalla kunnossapidolla voidaan saavuttaa sekä kustannussäästöjä että pidentää teiden elinikää.
Suurten HCT-yhdistelmien kehittäminen tarjoaa mahdollisuuksia. Viime vuosina kuljetusyritykset ovat parantaneet kuljetustalouttaan kasvattamalla raskaan kaluston mittoja ja massoja. Tämä on luonut kilpailuetua Suomelle ja vähentänyt päästöjä.
Huonoista teistä miljardikustannus
Infra ry korostaa tiedotteessaan, että raportin mukaan raskaan ajoneuvon aiheuttama rasitus jopa yli kymmenkertaistuu epätasaisella tiellä.
Nykyrahoitustasolla huonokuntoisten teiden määrä uhkaa kasvaa 12 000 kilometristä noin 30 000 kilometriin 10 vuodessa. Sen seurauksen koituu yksin kuljetusyrityksille yli miljardin euron lisäkustannus.
Kuljetusala on kalustoinvestoinneillaan parantanut maan kilpailukykyä, mutta tieverkon kunto uhkaa syödä saavutetun hyödyn ja torpata talouskasvun.
”Teollisuus, kauppa, rakentaminen ja alkutuotanto ovat riippuvaisia raskaasta liikenteestä, ja sillä on kriittinen rooli myös poikkeusoloissa. Ilman raskasta liikennettä Suomi pysähtyy”, INFRA ry:n johtava asiantuntija Nina Raitanen sanoo.
”Kuljetusala on kasvattanut kaluston mittoja ja massoja, ja sitä kautta Suomelle on luotu kilpailuetua ja vähennetty päästöjä. Tieverkko on kuitenkin jäänyt tästä kehityksestä jälkeen, ja sen heikkeneminen uhkaa syödä saavutetun kilpailuedun”, Raitanen pohtii.
”Ilmiöt haltuun ajoissa”
Maantieteellinen polarisaatio, käyttövoimamurros, tieverkon heikkeneminen ja niukka työvoima edellyttävät ennakoivia toimia kilpailukyvyn varmistamiseksi. Tiestön tärkeys ei ole väistymässä: väestö keskittyy, mutta raaka-aineet ja teollisuus sijaitsevat yhä eri puolilla maata.
Keskeisiksi edistettäviksi asioiksi raportti nostaa tieverkon parantamisen ja liikenteen käyttövoimamurroksen tukemisen. Niillä sekä alennetaan logistisia kustannuksia että parannetaan energiaomavaraisuutta.
”Raskaan liikenteen haasteet säteilevät Suomessa kaikkialle: vientituloihin, kuluttajahintoihin, liikenneturvallisuuteen sekä yhteiskunnan toiminta- ja huoltovarmuuteen. Kuljetusten sujuvuus ja kustannukset ovat koko yhteiskunnan asia”, Raitanen muistuttaa.
