Ruoan verkkokaupan vauhti vain kiihtyy

Ruokatavarat suoraan kotiovelle. Pitkään ajatus on ollut hyvä, mutta käytännön toteuttaminen hankalaa. Verrattuna muihin hyödykkeisiin ruoan verkkokauppa on lähtenyt verkkaisesti liikkeelle. Suomessa kehitys on ollut huomattavasti hitaampaa kuin Pohjoismaissa, Yhdysvalloista tai Kauko-Idästä puhumattakaan.

"Ruoan myynti on viimeinen toimiala, joka ei ole kunnolla digitalisoitunut", S-Ryhmän SOK Vähittäiskaupan ketjuohjauksen digikehityksestä vastaava johtaja Jarkko Kyttänen kiteyttää.

Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa. Suomalaiset ruokakaupan jätit Kesko ja S-Ryhmä kehittävät ruoan verkkokaupan palveluita vauhdilla. Samalla Suomeen on rantautumassa Norjasta kauppaketju Oda, jolla kivijalkakauppoja tai marketteja ei ole lainkaan.

Tärkein syy suurelle kehitysinnolle löytyy koronasta, Keskon hankepäällikkö Jussi Hytönen sanoo.

"Korona sai ihmiset vihdoin ostamaan myös ruokaa verkosta. Pandemian aikana on otettu sellainen harppaus, jossa muuten olisi kestänyt viisi vuotta", Hytönen sanoo.

Viikko-ostosten runko yhä useammin verkosta

Kesko on ilmoittanut investoivansa kymmeniä miljoonia euroja lähivuosina ruoan verkkokaupan automatisointiin. Syy on selvä, kauppa kasvaa verkossa. Jos ei ole mukana, muut ovat.

S-Ryhmä uutisoi päivittäistavaroiden verkkokaupan kolminkertaistuneen vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. K-ryhmässä ruoan verkkokauppa muodostaa jo noin 2,5 prosenttia kokonaismyynnistä eli noin 250 miljoonaa euroa.

"Verkkokaupan osuus ruoan myynnistä kasvaa K-ryhmässä jatkuvasti. Kolmannella kvartaalilla kasvua oli 17 prosenttia ja tasomme on nelinkertainen vuoteen 2019 verrattuna", Keskon päivittäistavarakaupan logistiikasta vastaava johtaja Jyrki Tomminen sanoo.

Hän uskoo, että muutaman vuoden kuluessa verkkokaupan osuus voi K-ryhmässä tuplaantua. Silloin osuus olisi samaa 5–6 prosentin luokkaa kuin naapurimaa Ruotsissa nyt. Tyypillinen ostos on sadan euron tuntumassa. Toisin sanoen verkkokaupasta ostetaan perheen viikko-ostosten runko.

"Usein asiakas varaa nouto- tai toimitusajan ensin. Sen jälkeen älykästä ostoslistaa täydennellään siihen asti, kun toimitus lähestyy", S-Ryhmän
Kyttänen sanoo.

K-Citymarketissa askel kohti automaatiota

Verkkokaupassa ruokaostokset ovat kulkeneet selvällä kaavalla. Asiakas selaa tuotteita ja tekee tilauksen tietokoneella tai älylaitteella. Kaupassa työntekijä kerää tavarat myymälän hyllystä kärryyn, laatikkoon tai kasseihin, eli käy ikään kuin kaupassa asiakkaan puolesta.

Nyt K-ryhmässä haetaan kauppatapaan muutosta. Loppukeväästä Helsingin Ruoholahden K-Citymarketin yhteydessä aloittaa toimintansa niin sanottu MFC- eli Micro Fullfillment Center -varasto. Siinä suurin osa verkkomyynnin tuotteista kerätään automaattiavusteisesti tai manuaalisesti massakeräilynä asiakkaalle suoraan varastosta ja vain pieni osa kaupasta. Kaupan puolelta kerätään lähinnä palvelutiskin irtomyytävät tuotteet sekä hitaimmin kiertäviä erikoistuotteita, mikä takaa jatkossakin kattavan verkkokauppavalikoiman.

"Keräilystä tulee tehokkaampaa ja asiakkaiden ostokokemuksesta kivijalassa parempi, kun verkkokauppatilausten keräilijöitä on enää murto-osa nykyiseen verrattuna myymälän puolella", Keskon Jussi Hytönen sanoo.

Myöhemmin K-ryhmä suunnittelee laajentavansa MFC-keskuksia myös muiden suurien kauppojen yhteyteen pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Lisäksi tarvitaan edelleen myös verkkokauppoja, jotka hoitavat keräyksen perinteisenä kauppakeräyksenä. Verkkokaupan volyymi vaihtelee alueittain suuresti, eikä alhaisemman volyymin alueilla investointi automaattiavusteiseen keräysvarastoon ole kannattavaa. K-ryhmässä onkin yli 500 verkkokauppaa tarjoavaa K-ruokakauppaa.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen

Keräilijöillä on apunaan digitaalinen pääte, joka kertoo asiakkaan kauppalistan sekä tavaroiden sijainnin kaupassa. "Tavallisesti seuraan ohjeita, mutta joskus paras tavaroiden keräysjärjestys löytyy kuuntelemalla omaa kokemusta", keräilijä Tiia Sinisalo kertoo.

"Kauppamme ovat yrittäjien vetämiä, ja he tuntevat alueensa asiakkaiden tarpeet parhaiten. Haluamme, että myymälästä tuttu paikallinen ote toteutuu myös verkkokaupan valikoimassa", Jyrki Tomminen sanoo.

K-ruokakaupoista tilaus voidaan toimittaa kotiin, tai asiakas voi noutaa sen itse kaupan noutopisteestä valmiiksi kerättynä ja pakattuna.

"Ruoan verkkokaupassa jakelu on volyymibisnestä. Reilu 10 kilometrin kuljetusmatka alkaa olla jo aivan kipurajoilla, joskin kannattavuuteen vaikuttaa myös alueen asiakastiheys", Tomminen näkee.

S-Ryhmä uudistaa verkkokauppaa ja kuljetuksia

Kilpailijalla eli S-Ryhmällä Ruoholahden tapaista konkreettista ensiaskelta ei vielä ole otettu. Se lienee kuitenkin vain ajan kysymys. Nykyisin ruokaa toimitetaan noin 200 pisteestä. Ratkaisut on räätälöitävä sijainnin, kuljetusreittien ja asiakasmäärän mukaan, S-Ryhmän Jarkko Kyttänen sanoo.

"Automaatio tulee ruoan verkkokauppaan ennen pitkää. Se on varteen otettava ratkaisu esimerkiksi isojen kaupunkien Prismoissa, missä volyymit ovat suuria. Sen sijaan esimerkiksi Vuokatin S-Marketissa keräily ja nouto marketista on järkevämpi vaihtoehto", Kyttänen sanoo.

S-Ryhmä on uudistanut ruoan verkkokauppansa Foodie-sovelluksen S-kaupat-verkkokaupaksi.

Kehitystyössä S-Ryhmässä paukkuja pistetään erityisesti siihen, miten tuotteet kyettäisiin toimittamaan asiakkaille entistä nopeammin. Automarkettien tapauksessa ruokien tilaaminen kaupan noutopisteelle on usein asiakkaalle vaivaton tapa, koska tällöin tavaran noutoon voidaan yhdistää myös muuta asiointia.

"Viimeinen maili on perinteisesti ollut hankala. Jos ruoka haetaan noutopisteeltä, kaupan on helppo säilyttää sitä turvallisesti aivan kuten kaupan tiloissa muutenkin", Kyttänen huomauttaa.

Mitä useampi asiakas oppii ostamaan verkosta, sitä useammalla asiakkaalla ei ole noutoon tarvittavaa omaa autoa etenkään kaupungeissa, ja sitä enemmän tarvitaan myös kuljetuksia kotiin. S-Ryhmässä pilotoidaan parhaillaan jäsenyyttä, jossa 30 euron kuukausihintaan tietylle reitille voi tilata rajattomasti kuljetuksia.

"Aamupalat voi tilata töihin, muut ruokatarpeet iltapäivällä kotiin", Kyttänen antaa esimerkin.

Samalla niin S-Ryhmä kuin Keskokin ovat aloittaneet yhteistyön ruokalähettiyritysten kanssa. Lähetti ei ehkä istu suurperheen viikko-ostosten tekoon, mutta toimintamallinsa myötä ne kykenevät toimittamaan pieniä ruokaostoksia asiakkaalle nopeasti.

"Kun ennen kävimme kaupassa ja lähdimme hakemaan ostoksista unohtuneen tavaran kioskilta, nyt verkko-ostoksista unohtuneen tavaran voi tilata kotiin pikatoimituksella", Kyttänen hahmottaa.

Isoissa startupataan kovaa vauhtia

K-ryhmässä Ruoholahden K-Citymarketin MFC-varasto on ensimmäinen askel kohti automatisoitua ruoan verkkokaupan keräilyä. MFC on melko pitkälle konseptoitu järjestelmä, joka on arvioitu parhaaksi vaihtoehdoksi tässä vaiheessa.

"Kokonaisuutena ruoan verkkokauppa on kuitenkin sen verran uusi asia edelleen, että sen parissa tehdään paljon nopeaa yritykseen ja erehdykseen perustuvaa kehitystyötä", Keskon Jyrki Tomminen sanoo.

S-Ryhmän Jarkko Kyttänen sanoo saman lähes samoilla sanoilla. Esimerkiksi S-Ryhmän jäsenyyteen perustuva kuukausipalvelu sekä pikatoimitukset ovat tällä hetkellä pilottivaiheessa. Isot kaupat toimivat nyt kuin start up -yritykset.

"Ruoan verkkokauppa oli pitkään kehittymätöntä ja sen tapoja luodaan nyt. On kokeiltava rohkeasti, uskallettava hylätä ja kehittää parhaita ideoita eteenpäin."

Tämä näkyy erityisesti kuljetus- ja toimitustavoissa. Sekä S-Ryhmä että K-ryhmä  pyrkivät koko ajan lisäämään nopeuttaan. Siksi, että tottuessaan hyvään kuluttaja vaatii parempaa. Ja osin myös siksi, että norjalainen Oda on avaamassa verkkokauppaa vuoden alussa.

"Koko ajan etsitään uusia tapoja, sillä ruoan verkkokauppa rakennetaan nyt. Luodaan uusia tapoja kuljettaa ja testataan, mistä kuluttaja on valmis maksamaan. Paras tapa löytyy lopulta yrityksen ja erehdyksen kautta", Keskon Jussi Hytönen sanoo.