Satamaliitto vastustaa luotsilain muutosmallia

Suomen Satamaliitto vastustaa satamien luotsauslakiin suunniteltuja muutoksia. Sen mukaan luotsauslaissa tulee jatkossakin olla erillinen satamaluotsauksen käsite ja sen määrittely.

Liiton mukaan hallituksen esitys luotilain muuttamiseksi ”hävittäisi satamaluotsauksen”. Liitto julkisti 26.7. toimitusjohtaja Annaleena Mäkilän allekirjoittaman lausunnon.

Lakiuudistus ei esitä muutosta luotsauspalvelumarkkinoiden avaamiseksi valtionyhtiön ohella muille tahoille. Satamaliiton mukaan palvelumarkkinan avaaminen olisi juridis-teknisesti mahdollista toteuttaa sitä haluaville kaupallisille toimijoille. Alalla satamayhtiöitä, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta tarjota luotsauspalveluja markkinoille,

Liiton mukaan satamayhtiöllä tulee olla jatkossakin oikeus määrätä satamaluotsauksesta ja oikeus antaa poikkeus luotsikäytöstä sataman alueella. Satamaliitto ei hyväksy satamaluotsauksen määräysvallan siirtoa yksityisoikeudelliselta satamayhtiöltä luotsausyhtiölle.

Satamaluotsauksesta määrääminen tulee säilyttää satamayhtiöllä siitä huolimatta, että HE 6§:n myötä tuodaan satamayhtiölle toistaiseksi voimassa oleva poikkeus siirrätyttää aluksia, myös huoltoaluksia, satamarakenteiden ja sataman osien välillä ilman luotsinkäyttövelvollisuutta. Liiton mielestä ne ovat kaksi eri kokonaisuutta, jotka edellyttävät erilliset käsittelynsä luotsauslaissa.

Kokeneet luotsit myöntäisivät lupia

Luotsauslain kokonaisuudistuksessa nykyiset linjaluotsinkirjat ja erivapaudet korvattaisiin väylä- ja aluekohtaisilla PEC-lupakirjoilla. Tutkintojen vastaanottaminen annettaisiin kokeneelle luotsille tai PEC-lupakirjanhaltijalle.

Luotsinkäyttövelvollisuus laajennettaisiin koskemaan kaikkia yli 50 metrin aluksia kaikilla vesialueilla, ja tämän uuden ajattelumallin myötä luovuttaisiin nykyisestä väyläkohtaisesta tarkastelusta. Satamaliitonkin mukaan muutos parantaisi alusliikenteen turvallisuutta.

Uudistuksessa Liikenne- ja viestintävirasto myöntäisi satamayhtiöille poikkeusluvan luotsinkäytöstä sataman hallinnoimilla vesialueilla. Satama sijaitsisi näin Suomen luotsinkäyttöalueella. Sen vastinpariksi tulisi 6§:n satamayhtiölle sallima mahdollisuus hakea siihen poikkeusta sataman alueella.

Vahingonkorvaus nykytasolla

Suomen satamien oikeudellinen muoto on ollut vuodesta 2015 lukien osakeyhtiö. Lisäksi kuntien hallinnoimia satamarakenteita, joissa on vain vähäistä toimintaa, voidaan edelleen harjoittaa ilman osakeyhtiö- tai muita yksityisoikeudellisia yhteisömuotoja.

HE luotsauslaiksi 6§ mukaisesti korvausvastuu satamayhtiölle määriteltäisiin ja rajattaisiin samalla tavalla kuin luotsausyhtiön osalta on tilanteissa, joissa luotsauksesta syntyy vahinkoa toiselle osapuolelle (20§). Vahingon maksimimääräksi on määritelty 100.000 euroa. Korvausmäärän kohtuullistamisessa tulisi Satamaliiton mukaan huomioida, että moni satamayhtiö on pieni yritys.

Jatkossakin etäluotsausluvan voisi saada vain viideksi vuodeksi, ja siten, että lupa voitaisiin uudistaa. Satamaliiton mukaan viiden vuoden määräaika on liian lyhyt kannustamaan älyinvestointeihin.