Sillat huolettavat koneyrittäjiä
”Huonokuntoisia painorajoitteisia siltoja on Suomessa 500 ja toinen mokoma on telimassarajoitteisia”.
03.05.2019
Teksti Esko Lukkari
Koneyrittäjät on huolissaan Suomen siltojen kunnosta. Helsingissä 26.4. koolla ollut Koneyrittäjien liittovaltuusto sanoo julkilausumassaan, että koneyrittäjät joutuvat käyttämään kiertoreittejä satojen siltojen kohdalla erikoiskuljetuksina suoritettavissa työkoneiden siirroissa.
”Massamme on yli 14 000 siltaa, joista huonokuntoisina on painorajoitettuja noin viisisataa. Lisäksi maassamme on vähintään toinen mokoma siltoja, joita rajoittaa työkoneenkuljetuksen vaatima telimassa. Iso osa silloista sijaitsee alemmalla tieverkolla eli juuri niillä teillä, joita tarvitaan työkonekaluston viikoittaisissa siirroissa”, liitto korostaa.
Siltojen kunnostaminen vaatii liiton mukaan oman kohdennetun ohjelmansa, jotta kiertoreittien määrä ei räjähdä käsiin.
Rappeutumisvauhti kiihtyy
Tulevan hallituksen ensimmäisiä tehtäviä on liiton mukaan varmistaa, että liikenneverkon korjausvelkaa ryhdytään taittamaan. Korjausvelkaohjelma loppui liian lyhyeen. Huonokuntoisen tieverkon rappeutumisvauhti kiihtyy nopeasti ja teiden korjausvelka kasvaa hallitsemattomasti.
Perusväylänpidon rahoitusta on lisättävä liiton mukaan pysyvästi vähintään 300 miljoonaa euroa vuosittain ja riittävä perusväylänpidon taso on minimissään 1,3 miljardia euroa vuodessa. Esimerkiksi alemmalla tieverkolla teiden rakenteellinen kunto heikkenee. Teiden rungot eivät kestä nykykuormitusta.
Liitto korostaa, että julkisten korjausvelkarahojen ehtona on oltava, että myös työn varsinainen tekijä urakointiketjun loppupäässä saa rahansa ajallaan. Maksuaikojen venyttäminen on vallitseva käytäntö maarakennusalalla. Pääurakoitsijat venyttävät maksuaikoja aliurakoitsijoiden kustannuksella, mistä on liiton mukaan päästävä eroon.
