SKAL haluaa EU:n sotilaallisen liikkuvuuden rahaa Suomeen

SKALin mielestä Suomen pitää tavoitella miljardeja EU:n sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksesta. EU:n budjettiin on vuonna 2028 alkavalla seitsenvuotiskaudella tulossa muutoksia  infrarahoitukseen. Ns. sotilaallisen liikkuvuuden paketilla halutaan vahvistaa Euroopan puolustuskykyä. 

Joukkojen ja kaluston liikkuvuuden helpottaminen EU:n alueella edellyttää tieverkon parannuksia. SKAL ry:n hallitus pitää tärkeänä, että Suomi turvaa omat mahdollisuutensa hyvissä ajoin.

”Meillä on runsaasti niin sanottua kaksoiskäyttöinfraa, jolla on sekä rauhanajan että sotilaallista merkitystä. Suomen päättäjien tulee olla hereillä ja vaikuttaa siihen, että saamme maksimaalisen rahoituksen maallemme”, sanoo SKALin puheenjohtaja Jari Välikangas järjestön tiedotteessa.

EU panostaa liikenneinfraan

Vuonna 2028 alkavalle EU rahoituskaudelle, MFF:iin, esitetään jopa 17 miljardin euron CEF-rahoitusta kaksoiskäyttöinfraan. Esitys on kymmenkertainen nykykauteen verrattuna. Lisäksi Euroopan komission pohjaesityksessä liikennebudjetti, johon kyseinen 17 miljardin CEF-rahoitusosuus sisältyy, kaksinkertaistetaan yli 50 miljardiin euroon.

SKALin mielestä nyt on Suomen vuoro saada tästä useita miljardeja väyliimme.

”Olemme EU:n itärajan vartija ja Nato-jäsenyyden myötä entistä strategisempi toimija EU:ssa. Sen tulee näkyä myös Suomeen suunnattavassa sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksessa”, Välikangas korostaa.

Suomella on 1 343 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Varautuminen EU:n itärajan turvaamiseen on Suomen sekä EU:n käsissä. Liikenneinfrastruktuuri on kriittinen osa puolustuskykyä kriisitilanteissa. Toimivalla infralla varmistetaan joukkojen ja materiaalin nopea ja tehokas siirto, mikä on välttämätöntä operatiivisen suorituskyvyn kannalta.

”Itä-Eurooppa on saanut osansa”

SKAL korostaa myös sitä, että EU:n nykyinen koheesiopolitiikka on tullut tiensä päähän. Enää ei voida tierahoituksen jakaantumista perustella entisten itäblokin maiden teiden parantamisella. SKALin arvion mukaan nämä maat ovat jo saaneet avokätisesti EU:n infrarahoitusta. 

Väyläverkostojen kunto, vaurioiden korjattavuus ja haavoittuvuuden hallinta vaikuttavat suoraan logistiikan toimintavarmuuteen. Korjausvelan hoidolla ja jatkuvalla ylläpidolla varmistetaan, että tieverkon vauriot pystytään korjaamaan ennen vakavampia ongelmia. Se on keskeistä rauhanaikaan ja varmistaa liikenteen jatkuvuuden kriisitilanteissa.

SKALin perusviesti on, että kaikki liikenevät varat tulee kohdentaa väylähankkeisiin, joilla on merkitystä laajalle joukolle yrityksiä ja kansalaisia kaikissa tilanteissa.

”Vaikka SKAL on ajanut Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan miljardin euron korotusta, en usko, että tässä julkisen talouden tilanteessa pystytään riittävästi panostamaan tiestöömme, jotka ovat rakenteita myöten huonossa kunnossa. Siksi meidän pitää hyödyntää niin sotilaallisen liikkuvuuden, EU:n ja myös NATOn rahoitus maksimaalisesti. Tavaratonneista 90 prosenttia kulkee kumipyörillä. Vaikka on ollut usein pohdintoja, että siirretään tavaraliikennettä raiteille, ei näin ole käynyt”, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala korostaa.