SKAL Kuljetusbarometri ennakoi käännettä

Puukuljetuksissa suhdanne jopa paranee – maa-aineksissa on synkät näkymät.

29.01.2019
Teksti Esko Lukkari

SKAL Kuljetusbarometrin mukaan myönteinen suhdannekehitys on taittunut. Kuljetusyrittäjien ennusteet kevätkaudelle ovat kääntyneet laskuun.

SKAL ry:n vuoden 2019 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 481 jäsenyritystä. SKAL:n Kuljetusbarometri toteutetaan kolme kertaa vuodessa, neljän kuukauden välein.

SKAL kertoi barometristään 27.1.

Kuljetusmäärissä ja liikevaihdossa useampi yrittäjä ennustaa barometrissa laskua kuin nousua. Kevättä kohti useampi kuin joka neljäs (28 %) yrittäjä arvioi kuljetusmäärien laskevan. Nousua odottaa joka viides (21 %).

Toimialaerot ovat suuria

Parhaat kasvuodotukset ovat tukki- ja kuitupuukuljetuksissa, joissa 49 prosenttia ennustaa kuljetusmäärien kasvua ja vain neljä prosenttia laskua. Maa-aineskuljetuksissa ennuste on synkin: 42 prosenttia yrittäjistä ennustaa laskua. Tilastokeskuksen tuoreen laskelman mukaan myönnettyjen rakennuslupien määrä laski 29,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakentamisen hiipuminen näkyi jo loppuvuonna 2018, jolloin ajosuoritteet laskivat maa-aineskuljetuksissa. Muilla suoritealoilla tilanne oli varsin vakaa. Loppuvuoden 2018 liikevaihtoviisarit näyttävät positiivisilta. Syyskauden liikevaihto on kehittynyt suotuisasti erityisesti keskisuomalaisilla ja helsinkiläisillä yrityksillä. 

Odotusten notkahdus seurailee yleistä taloussuhdannetta. Ajankohtaiskysymyksissä selvitettiin teknologiakehityksen vaikutuksia kuljettajan työhön sekä kuljetusyrittäjien näkemyksiä autonomisesta ajamisesta ja ympäristöratkaisuista. Kuljettajan perustehtävän ei odoteta muuttuvan olennaisesti, mutta tietoteknisten taitojen merkitys korostuu.

Kuljettajan työ säilyy

Ajaminen muodostaa kuljettajan työajasta alle 60 prosenttia joka kolmannessa kuljetusyrityksissä. Joka neljännessä kuljetusyrityksessä kuljettaja ajaa 70 prosenttia työajastaan ja joka viidennessä vähintään 80 prosenttia.

Muu työ liittyy tavallisesti kuorman käsittelyyn ja apuvälineiden, kuten nostolaitteiden, käyttöön, kuljetuksen suunnitteluun ja järjestelyyn sekä asiakaspalveluun. Muu työ korostuu erityisesti jakelutehtävissä. Myös logistiikan automatisointi asiakkaan vastaanotto- ja lähetyspäässä tai terminaalitehtävien ulkoistus kuljetusyritykselle tuo enemmän omatoimista työskentelyä, joka on pois ajoajasta. 

Vaikka muuta työtä kuin ajamista on runsaasti, lähes 70 prosenttia kuljetusyrittäjistä kokee, että kuljettajan perustehtävä säilyy samana.

Teknologiakehityksen myötä erityisesti kuljettajan tietotekniset valmiudet nousevat tärkeämmiksi. Lähes yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että kuljettajan on opiskeltava lisää pysyäkseen kehityksessä mukana. Kaksi kolmesta arvioi, että kuljettajan on tulevaisuudessa opittava huomioimaan yhä enemmän ympäristöstä tulevia signaaleja. Vain (11 %) pitää mahdollisena, että kuljettaja voi tulevaisuudessa tehdä työtään muualta kuin ajoneuvon ohjaamosta. Vielä harvempi (8 %) uskoo, että kuljettaja voisi ohjata useampia ajoneuvoja yhtäaikaisesti. 

Suuri enemmistö, kolme neljäsosaa, kuljetusyrittäjistä arvioi, että teknologiakehityksellä ei ole vaikutusta kuljettajatarpeeseen. Joka kuudes kuljetusyrittäjä arvioi kuljettajatarpeen pikemminkin kasvavan. 

Autonomisilla ajoneuvoilla tulevaisuutta normaalin tieliikenteen ulkopuolella, letka-ajolle täystyrmäys

Alle kolmannes vastanneista arvioi autonomisten ajoneuvojen tulevan kaupalliseen tavaraliikenteeseen 2020-luvun loppuun mennessä. Yhtä moni arvioi niiden tulevan 2030-luvulla. Runsas kymmenes ei usko niiden tuloon lainkaan.

Kuljetusyrittäjät arvioivat autonomisen tavarankuljetuksen soveltuvan suljetuille alueille tieliikenteen ulkopuolella (74 %) tai korkeintaan yksittäisten tuotantolaitosten tai satamien väliseen liikenteeseen (36 %). Suoritealoittain tarkasteltuna tukki- ja kuitupuukuljetuksissa nähdään vähiten tulevaisuutta autonomisilla ajoneuvoilla. 

Letkassa ajo eli platooning saa tylymmän vastaanoton kuljetusyrittäjiltä. Vain kuusi prosenttia arvioi, että siitä olisi hyötyä kuljetustehtävissä. Näissä vastaajissa oli suhteessa eniten elintarvike- ja jakelukuljetusten suorittajia. Letka-ajon koetaan soveltuvan korkeintaan kuivalla kelillä hyväkuntoiselle moottoritielle, kun lastataan ja puretaan vain kerran ja asiakkaan toimitusaikataulu sallii letkasta aiheutuvan viiveen. 

Energiatehokkuus paranee

Kuljetusyrittäjät aikovat parantaa kuljetustensa energiatehokkuutta seuraavan viiden vuoden sisällä hyödyntämällä erityisesti ennakoivaa ajotapaa (90 %) sekä käyttö- ja täyttöasteen maksimointia (84 %).

Myös ympäristöystävällisen polttoaineen valinta kiinnostaa. Eniten suosiota saa biodiesel tai uusiutuva diesel (64 %), toisena maa- tai biokaasu (26 %). Joka kolmas aikoo hyödyntää asetusmuutoksella kasvatettua yhdistelmäpituutta (33 %). Sähkö houkuttaa noin joka kymmenettä kuljetusyrittäjää (12 %).

Ympäristöystävällisiin valintoihin motivoisi tehokkaimmin vaihtoehtoisen käyttövoiman edullinen hinta (90 %) ja sitä hyödyntävän kaluston edullinen hankintahinta (86 %). Myös investointituki kalustohankintoihin (80 %) sekä vaihtoehtoisen käyttövoiman kattava jakeluverkosto (71 %) houkuttaisi ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. 

SKAL ry:n vuoden 2019 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 481 jäsenyritystä. SKAL:n Kuljetusbarometri toteutetaan kolme kertaa vuodessa, neljän kuukauden välein.

JAA

LUETUIMMAT