SKAL: Tiestön talvihoidon ennakointi on saatava toimimaan
Tämän vuoden marraskuussa oli nelostie Kärsämäellä tunteja suljettuna usean raskaan ajoneuvon suistuttua tieltä – poliisia siteeraten – erittäin liukkaalla ajokelillä.
03.12.2025
Teksti Vaula Aunola kuvat Väylävirasto
Viime talvena liikenne seisoi kokonaisen yön pohjoisessa pääkallokelillä.
Ammattiliikenteelle suistumiset, seisokit ja kiertoreitit maksavat liikaa niin inhimillisestä kuin eurojenkin näkökulmasta. Tienhoidon ennakointi on saatava toimivammaksi, vaatii kuljetusalan edunvalvoja SKAL.
Talvihoidon haasteissa on osittain kyse rahoituksesta, mutta myös puutteista hoidon toimenpiteissä ja valvonnan prosesseissa, arvioi SKAL, joka selvitti talvihoidon aliurakoitsijoiden kokemuksia viime talvena.
"Puutteellinen talvihoito aiheuttaa ongelmia liikenteen turvallisuudelle, toimivuudelle ja aikatauluille. Laatu ei saisi pettää haastavillakaan keleillä. Jos mitään ei kuulu, asiat ovat hyvin, mutta nyt kuuluu taas liikaa", sanoo SKALin puheenjohtaja Jari Välikangas.
Digitalisaatio helpottaa keliseurantaa, mutta se ei vähennä paikan päällä tehtävän havainnoinnin ja tienkäyttäjien palautteeseen reagoimisen tärkeyttä.
- Saamme valitettavasti toistuvasti palautetta jäsenyrittäjiltä liian haastavista tieolosuhteista. Samalla kerrotaan, että tienkäyttäjän linjaan soittaminen ei auta mitään. Me muistutamme jäsenviestinnässämme jatkuvasti linjan käytön tärkeydestä ja ohjaamme sinne, mutta tämä on se, mitä kuulemme. On kuinka on, tien päältä tulevaan palautteeseen pitää suhtautua vakavasti, pohtii toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Ilmastonmuutos haastaa tienpitäjää
Ilmastonmuutoksen tuomat nopeat säävaihtelut ovat vaikeuttaneet onnistumista entisestään.
SKALin mukaan talvihoitoa on kehitettävä ennakoivampaan suuntaan ja laatutasoa valvottava aiempaa tarkemmin. Ennakoinnilla on merkittävä rooli etenkin haastavimmissa oloissa, kuten yöllä ja aamulla syntyvissä äkkiliukkaissa.
SKAL kysyi asiasta kunnossapitäjiltä
SKAL teki kyselyn talvihoidosta keväällä 2025. Kyselyn tarkoituksena oli tavoittaa aliurakoitsijana tienhoitoa tekeviä yrittäjiä. Kysely lähetettiin 54 urakoitsijalle ja vastauksia saatiin 25.
Valtaosalla vastaajista (68 %) hoitotoimiin lähteminen tapahtuu alueurakoitsijan erillisellä käskyllä ja yhdellä viidesosalla lähteminen tapahtuu omatoimisesti. Lopuissa 12 %:ssa lähtemiseen vaikutti Kelikeskus tai edellä mainittujen yhdistelmä. Työtehtävän aikana kelin muuttuessa toimenpiteitä voi muuttaa omatoimisesti lähes puolessa (48 %) tapauksista.
