SKAL vaatii hallitukselta kuljetusalan normien purkua

SKAL vaatii hallitusta vauhdittamaan budjettiriihessään kuljetusalan normien purkua. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut purkamaan vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia.

SKAL:n tietojen mukaan norminpurkua käsiteltäisiin syksyn budjettiriihen yhteydessä. Järjestö aikoo syyskuussa oman kattavan ohjelman normien purkamiseksi.

SKAL tiedotti asiasta 7.8.

SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujalan mukaan hallituksen norminpurkulupaus on tärkeä sitoumus. Kuljetusalalle kohdistuu runsaasti sääntelyä niin EU:n kuin Suomenkin tasolla.

Tavoitteena tulee Kujalan mukaan olla yritysten toimintaedellytyksien parantaminen keventämällä viranomaismenettelyjä, purkamalla tarpeettomia normeja ja arvioimalla aina todellinen tarve uusille säädöksille.

Kysytään asiaa vain kerran yrityksiltä

”Tavoitteena on oltava esimerkiksi se, ettäsamaa tietoakysytäänyrityksiltä vain kerran. Tämä edellyttää sitä, että tiedon siirtyminen viranomaisten välilläon sujuvaa”, Kujala sanoo tiedotteessa.

Kujalan mukaan normipurussa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Esimerkiksi vuonna 2022 energiakriisin yhteydessä polttoainetuen jakaminen kuljetusyrityksille onnistui joustavasti Valtiokonttorin toimesta koska viranomaisilla oli valmiiksi tarvittavat tiedot.

Selkeyttä ja varmuutta kuormanvarmistuksen säädöksiin

Ehdoton edellytys viranomaistoiminnalle on järjestön mukaan toiminnan selkeys. Esimerkiksi kuljetusalalla viime vuosina epävarmuutta on luonut kuormanvarmistuksen säännökset. Myös vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevien säädösten tiukentuneet tulkinnat aiheuttavat tarpeettomia ongelmia.

”Epäselvyydet ja maalaisjärjen vastaiset normit poistettava, mutta samalla on muistettava, että usein säädökset ovat tarpeen vaikkapa toimivien markkinoiden ja reilun kilpailun varmistamiseksi”, Kujala sanoo.

Ajo- ja lepoaikojen joustavoittaminen 

Kun SKALin kuljetusbarometrissa kysyttiin kuljetusyrittäjiltä tarpeita normien purkuun, tuli ylivoimaisesti eniten ajo- ja lepoaikasäädöksiä koskevia huomioita.

”Kansainvälisessä liikenteessä on viikkolevon jaksotuksien kohdalla poikkeusmahdollisuus, jota ei voi kansallisessa liikenteessä hyödyntää, aiheuttaa tarvetta tarkastelulle”, hän sanoo.

”Ajo- ja lepoajoista säädetään EU-tasolla. Siksi Suomen on vaikutettava EU-säädöksiin ja myös varmistettava, ettei tehdä omia tiukennuksia. Tämä on tärkeää erityisesti Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa”.

SKALin mukaan Suomen tulee toimia EU-vaikuttamisessaan siten, että ajo- ja lepoaika-asetuksessa otetaan käyttöön alueellisia joustoja. Pohjoisen olosuhteiden huomioiminen on perusteltua. Muutokset olisivat Suomen logistisen kilpailukykymme mukaista.