SOLOGS optimoi terveyslogistiikkaa
Kuljetukset 11.03. 08:31

SOLOGS optimoi terveyslogistiikkaa

Oulun yliopiston selvittää terveyskeskuksen optimisijaintia ja materiaalikuljetusten säästöjä.

11.03.2020
Teksti Esko Lukkari

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti -Instituutin SOLOGS-tutkimushankkeella selvitetään terveyspalvelujen optimaalista sijoittamista ja materiaalien kuljetuslogistiikkaa Pohjois-Pohjanmaalla.

Hankkeen tulokset valmistuvat syksyllä. Sitä ovat rahoittaneet Euroopan aluekehitysrahasto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, joukko kuntia ja kuntayhtymiä sekä muun muassa Coronaria Hoitoketju Oy. 

SOLOGSissa on haettu vastauksia muun muassa siihen, missä terveysasemien pitäisi sijaita, miten materiaalien kuljetukset tulisi hoitaa ja missä tarvitaan liikkuvia palveluita? 

Tutkimuksessa apuna käytetään maantieteellistä paikkatietoa, jonka avulla voidaan laskea kohteiden saavutettavuus. Saavutettavuuteen vaikuttaa etäisyyksien lisäksi esimerkiksi väestörakenne.

Tutkimuksesta kertoi Lääkärilehti 6.3.

”Meillä on käytettävissämme yli sata väestö- ja aluerakenteeseen liittyvää muuttujaa, jotka voidaan ottaa tutkimuksessa huomioon”, sanoo lehden artikkelissa tutkimusjohtaja Ossi Kotavaara Oulun yliopiston Kerttu Saalasti -Instituutista.

Terveysasemien sijoittuminen

Tutkimuksen mukaan terveysasemat ovat Pohjois-Pohjanmaalla varsin optimaalisissa paikoissa.

”Yllättävän suuri osa, yli 95 prosenttia, väestöstä asuu 20 minuutin matkan päässä terveyspalveluista”, Kotavaara sanoo.

Terveysasemien sijainti voi tosin myös vaikuttaa siihen, mihin ihmiset hakeutuvat asumaan.

Paikkatieto ei myöskään kerro aivan kaikkea palveluiden saavutettavuudesta.

Hankkeen projektipäällikkö Timo Pohjosenperä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta sanoo, että paikkatieto ei silti kerro kaikkea.

”Kontinkankaan hyvinvointikeskus on hyvien bussiyhteyksien varrella. Se sijaitsee kuitenkin mäen päällä, eikä vaikka rollaattorilla ole helppo päästä perille”.

Tutkimuksen tuloksia voi käyttää avuksi myös sen selvittämisessä, missä terveysaseman lakkauttamisesta olisi vähiten haittaa.

Kaupunkialueilla Oulussa ja Kempeleessä saavutettavuus on hyvä myös joukkoliikenteellä, mutta muualla se perustuu henkilöautoliikenteeseen.

Logistiikassa parannettavaa

Tutkimuksen mukaan materiaalilogistiikkaa voisi järkevöittää. Moni terveyskeskus järjestää kuljetukset itse. Jos hankinnat ja kuljetukset tehtäisiin keskitetysti, säästyisi ajokilometrejä, aikaa ja hiilidioksidipäästöjä.

”Viidellä reitillä voitaisiin kattaa koko Pohjois-Pohjanmaa. Riittäisi, että olisi yksi jakeluauto, joka hoitaisi yhden reitin päivässä”, Pohjosenperä sanoo.

Logistiikasta voitaisiin saada lisähyötyä lisäämällä kuljetuksiin hyllytyspalvelu. Tämä säästäisi terveydenhuollon ammattilaisten työtä terveysasemilla.

”Tämänhetkistä menettelytapaa selittänee se, että kunnat ovat halunneet pitää logistiikan toimintoja itsellään”.

Yllättävä tulos

Hankkeessa on selvitetty myös terveydenhuollon viemistä kansalaisten luo kiertävänä palveluna. Etäisyydet ovat Pohjois-Pohjanmaalla pitkät.

”Yllättävää kyllä, perusterveydenhuollon vieminen syrjäseuduille liikkuvana palveluna ei meidän laskelmiemme mukaan näytä järkevältä, Kotavaara sanoo.

Olisi todennäköisesti kannattavampaa viedä erikoissairaanhoitoa terveysasemille sen sijaan, että potilaita saattajineen kuljetetaan pitkiä matkoja.

Laskelmat siitä, mitä erikoissairaanhoidossa kannattaisi jalkauttaa ja miten, ovat vielä kesken.

”Me laskemme jalkauttamisen vaikutuksia kuljettuihin kilometreihin, käytettyyn aikaan ja tuotettuihin hiilidioksidipäästöihin”, Pohjosenperä sanoo.

Kokonaan etäyhteydellä hoidettavat vastaanotot ovat oma lukunsa.

JAA