Päämainos
Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry etsivät Suomen surkeinta kylätietä
Kuljetukset 28.11. 08:19

Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry etsivät Suomen surkeinta kylätietä

Kilpailulla haluttiin kiinnittää huomiota maaseudun tiestön kasvavaan korjausvelkaan sekä tiestön kunnon vaikutuksiin Suomen huoltovarmuuteen ja kansalaisten turvallisuuteen.

28.11.2022
Teksti Ilmari Tuomivaara kuvat Olli Alakorva

Suomen surkein kylätie valittiin Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivujen yleisöäänestyksellä. Kuvakilpailun voittajaksi kahdeksasta finalistista valikoitui valokuva, joka on otettu Pohjois-Pohjanmaalla, Siikajoella, Siikajoentien (maantie 807) soratiepintaisella osuudella.

Kuvatulla tieosuudella soratien kantavuus on pettänyt ja auto on vajonnut pohjaansa myöten. Tie on sorapintaiselta osuudeltaan vähäliikenteinen ja sillä on 80 km/h nopeusrajoitus. Kyseisen tien päällystetyt osuudet ovat Väyläviraston rekisterin mukaan erittäin hyvässä, hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Soratieosuudesta ei valitettavasti voi sanoa samaa.

”Aina se on ollut kuoppainen, ja sen kanssa on eletty, mutta nyt kunto on suorastaan romahtanut. Isoimmat kuopat ovat ulkopaikkakuntalaisille jopa vaarallisia. Aikaisemmin tie on ollut kohtalaisen hyvä, kun siitä on huolehdittu paremmin, ja lanattu tarpeeksi usein. Ennen, hyvin hoidettuna tietä pidettiin jopa parempana kuin lähitienoon huonoja asfaltteja, etenkin talvisin”, kertoo tiedotteessa kuvan kilpailuun ilmoittanut valokuvaaja Olli Alakorva.

”Suomen Surkein Kylätie kuvakilpailulla haluamme saada huomiota huonokuntoiselle tieverkolle”, sanoo Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen.

Nykyinen budjettirahoitus ei riitä teiden kuntoon laittamiseen ja kunnossapitämiseen. Kuvakilpailun sato, toistasataa kuvaa, todistaa, että tieverkko murenee ympäri Suomea.

”Vähäliikenteisellä tieverkolla päällystäminen tapahtuu noin kerran 150 vuodessa ja sorateiden kunnossapitäminen ei kuulu ykkösprioriteetteihin. Murenevat päällysteet ja huonokuntoinen soratietieverkko on monin paikoin ylisukupolvinen kokemus”, Raitanen sanoo.

JAA