Suomen tuonti kulkee nyt lähes kokonaan meritse

Tuonti kulkee nyt lähes kokonaan meritse. 

Muutos käy ilmi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin merenkulun markkinaseurannan tilastomittaristosta. Aineisto kattaa vuodet 2015–2025.

Tarkastelujakson merkittävin rakenteellinen muutos ajoittuu vuoteen 2022. Venäjän hyökkäyssotaa seuranneet pakotteet katkaisivat Suomen ja Venäjän välisen kaupan, mikä vähensi maakuljetuksia ja siirsi tavaraliikennettä merikuljetuksiin.
Samalla tuontia alettiin hankkia aiempaa kauempaa.

”Merenkulun markkinaseurannan mittaristo on oiva työkalu tukemaan toimialaa koskevaa päätöksentekoa, sillä se kokoaa eri tilastolähteistä saatavan tiedon yhtenäiseen ja ymmärrettävään muotoon. Se auttaa tunnistamaan, miten Suomen ulkomaankaupan rakenteet muuttuvat ja millaisia vaikutuksia muutoksilla on merikuljetuksiin ja satamaverkostoon”, sanoo Traficomin merenkulun tieto- ja kehitysyksikön päällikkö Tuomas Kiiski.

Merikuljetusten osuus nousi yli 95 prosenttiin

Merikuljetusten osuus Suomen ulkomaan tavaraliikenteen kokonaispainosta on noussut vuosien 2015–2021 noin 83 prosentista yli 95 prosenttiin vuosina 2022–2025.

Muutos näkyy erityisesti tuonnissa. Tuonnin merikuljetusosuus nousi noin 75 prosentista yli 95 prosenttiin yhden vuoden aikana.

Viennissä muutos on ollut maltillisempi, sillä vienti on kulkenut koko tarkastelujakson ajan pääosin meritse.

Tavaraliikenteen rahallisesta arvosta meritse kulkee 80–83 prosenttia. Osuus on pysynyt koko tarkastelujakson ajan varsin vakaana. Merikuljetusten merkitys on tuonnissa johdonmukaisesti suurempi kuin viennissä: tuonnissa osuus on 84–87 prosenttia ja viennissä 77–80 prosenttia.

Koko ulkomaankaupan arvosta, tavarat ja palvelut mukaan lukien, meritse kulkevan kaupan osuus on sen sijaan laskenut noin 58 prosentista 53 prosenttiin. Traficomin mukaan lasku johtuu ennen kaikkea aineettoman palvelukaupan osuuden kasvusta.

Meritse kulkevan tavaravirran  reaaliarvo on laskenut

Meritse kulkevan tavarakaupan reaaliarvo saavutti huippunsa vuosina 2018–2019.

Sen jälkeen etenkin viennin reaaliarvo on laskenut selvästi. Vuonna 2025 se jäi noin 6–7 prosenttia vuosien 2015–2019 keskitasoa matalammalle.

Tuonti puolestaan palasi lähelle aiempaa keskitasoa. Kokonaisuutena meritse kulkeva kauppa jäi noin 3–4 prosenttia vertailujaksoa matalammalle.

Traficomin mukaan kehitys heijastaa Suomen vientiteollisuuden suhdannetilanteen heikentymistä sekä ulkomaankaupan rakenteellisia muutoksia.