Suomi on Pohjolan ainoa logistiikan nettotuoja

Merenkulkumaat Tanska ja Norja ovat logistiikassa suuria eurooppalaisia toimijoita.

28.01.2019
Teksti Esko Lukkari

Suomi on neljästä Pohjoismaasta ainoa kuljetuspalveluiden nettotuoja. Pohjoismaista Tanska ja Norja ovat logistiikan suurvaltoja eurooppalaisittain ja jopa koko maailmassa. Niissä kuljetuspalveluiden osuus koko BKT:sta on todella iso ja maiden koko palveluviennistä reilut 40 prosenttia.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja liikennehallinnon tuoreen vuoden 2018 Logistiikkaselvityksen mukaan Suomen kuljetuspalveluiden tuonti oli vuonna noin 5,1 miljardia dollaria vuonna 2016 eli kaksi prosenttia BKT:sta ja vienti 2,8 miljardia dollaria vain 0,6 prosenttia BKT:sta.

Suomen ulkomaankaupasta 80 prosenttia tapahtuu meritse. Tuonnissa osuus on vientiä suurempi. Meriliikenne on myös Suomen kuljetustaseen miinuksen suurin yksittäinen selittäjä. Toiseksi suurin selittäjä on tieliikenne. Sen sijaan lentoliikenteen tase on Suomellakin positiivinen.

Tilastokeskuksen (2018) mukaan vuonna 2017 palvelujen ulkomaankaupasta kuljetuspalvelujen tuonnin arvo oli 5,3 miljardia euroa ja viennin noin 3,7 miljardia. Palvelujen ulkomaankaupasta tuonnin osuus oli 19 ja viennin 14 prosenttia.

Ruotsilla kuljetuspalvelujen tuonti oli 1,5 ja vienti 1,7 prosenttia BTM:sta.

Pohjolan suurin kuljetuspalveluiden viejä on Tanska – merirahtijätti Maersk yhtenä selittäjänä. Tanskan viennin dollarimääräinen arvo oli yli 10 kertaa Suomea ja selvästi Ruotsia ja Norjaakin suurempi. Tanskalla kuljetuspalveluiden viennin osuus BKT:sta oli huimat 9,4 prosenttia ja tuonti 7,8 prosenttia. Tanskassa logistiikka on myös suuri työllistäjä ja maa on tavallaan tavaravirtojen eurooppalainen läpikuljetusmaa.

Tanska on oikea logistiikkajätti

Tanskan kuljetuspalveluiden viennin suuruutta – vuonna 2016 noin 31 miljardia dollaria – kuvaa hyvin se, että maa ei ole kaukana Euroopan talousjätistä ja maailman toiseksi suurimmasta vientimaasta eli Saksasta. Kiina on suurin viejä. Saksan kuljetuspalveluiden vienti oli tuolloin vajaat 54 miljardia dollaria. Sen kuljetuspalveluiden tuonti oli 60 miljardia eli Saksankin tase on negatiivinen.  

Norjan BKT:sta kuljetuspalveluiden vienti edusti 4,9 prosenttia ja tuonti 2,8 prosenttia eli sen logistiikkatase oli Tanskaakin parempi. Merenkulku on norjalaislogistiikan ehdoton valtti.

Jos Pohjolan kuljetuspalveluiden vienti jaetaan neljän maan kesken, lohkaisee Tanska liki puolet koko kakusta. Norja vie vajaat 30 prosenttia, Ruotsille jää noin 15 prosenttia ja Suomelle reilut viisi prosenttia.

JAA