Suomi tiukentaisi merenkulun päästöjä
Kuljetukset 20.11. 08:00

Suomi tiukentaisi merenkulun päästöjä

IMO:ssa on perusteilla tutkimus- ja innovaatiorahasto vähäpäästöisen merenkulun tukemiseksi.

20.11.2020
Teksti Esko Lukkari

Suomi haluaa sitovat säännöt merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen jo lyhyellä aikavälillä. Päätöksellä on kiire, sillä sääntöjen on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoden 2023 alusta. 

Säännöt tulisi Suomen mukaan kirjata MARPOL-yleissopimukseen. Siihen tehtäisiin muutoksia, jotka vaativat aluksia parantamaan energiatehokkuuttaan teknisin keinoin kuten roottoripurjein ja hiili-intensiteettiään esimerkiksi vähentämällä aluksen nopeutta. 

Merenkulun päästövähennykset ovat olleet esillä Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitea (Marine Environment Protection Commitee, MEPC) etäkokouksessa 16.11. 

Suomen Varustamot tiedotti kokouksesta 16.11.

Kokouksessa on ollut tarkoitus päättää esimerkiksi raskaan polttoöljyn (Heavy Fuel Oil, HFO) käytön ja aluksen polttoaineeksi kuljettamisen kieltämisestä arktisilla merialueilla ja neuvotella pakollisen polttoainemaksun keräämisestä tutkimus- ja innovaatiorahastoon, josta tuettaisiin vähäpäästöistä merenkulua. 

Kokoukseen osallistuu liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sekä Ilmatieteen laitoksen edustajia. Kokouksessa on tarkoitus tehdä alustavia päätöksiä, jotka vahvistettaisiin kesällä 2021

Suomen tavoitteena on varmistaa, että jäävahvistettujen alusten ja ulkomaankaupalle keskeisten ro-ro- ja ro-pax-alustyyppien tekniset korjauskertoimet ja muut erityisvaatimukset huomioidaan kansainvälisesti velvoittavissa MARPOL-yleissopimuksen muutoksissa. 

Tiukempia tavoitteita

IMO:n (International Maritime Organization) alustava strategia merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi hyväksyttiin keväällä 2018. Sen mukaan tavoitteena on, että kaikki kansainvälisestä meriliikenteestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt kääntyvät laskuun mahdollisimman pian ja vuotuiset kokonaispäästöt laskevat vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 2008, jotta myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan. 

Merenkulun päästöt ovat kasvussa. IMO:n heinäkuussa 2020 valmistuneen neljännen kasvihuonekaasututkimuksen mukaan koko maailman meriliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2018 noin 1 056 miljoonaa tonnia eli vajaa kolme prosenttia koko maailman päästöistä.

Koronaviruspandemia on vähentänyt etenkin matkustajaliikennettä ja meriliikenteen päästöjä. Meriliikenteen ennakoidaan kuitenkin toipuvan muutaman vuoden kuluessa. Merenkulun päästöjen arvioidaan kasvavan maailmantalouden kasvusta riippuen 90–130 prosenttia vuoden 2008 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jos päästöjä ei vähennetä tehokkaasti.

Tutkimusrahasto suunnitteilla

Suomi kannattaa tutkimusrahaston perustamista tietyin ehdoin. Suomi kannattaa sitä, että rahastoon kerättävä maksu polttoainetonnia kohden olisi esitettyä suurempi päästöjen vähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

Suomi tukee edelleen raskaan polttoöljyn käytön ja aluksen polttoaineeksi kuljettamisen kieltämistä arktisilla merialueilla. Suomen tavoitteena on ollut mahdollisimman kattava, selkeä ja pikaisesti toimeenpantava kielto. 

Meriympäristön suojelukomitean 75. kokous oli tarkoitus järjestää maaliskuussa 2020, mutta se siirrettiin marraskuulle koronapandemian vuoksi. IMO:n kokouksissa tavoitellaan yhteisymmärrystä kaikkien valtioiden kesken. Näin pyritään varmistamaan, että kaikki noudattavat yhdessä sovittuja sääntöjä.

Etusivulle >

Lisää kuljetusuutisia >

JAA