Taksiliitto kritisoi suunnitelmia hyvinvointialueiden inhouse-yhtiöistä

Taksiliiton mukaan hyvinvointialueiden omilla kuljetuspalveluja tarjoavilla inhouse-yhtiöillä aiheutuu veronmaksajille miljoonaluokan lisäkulut julkiseen kilpailutukseen verrattuna.

Taksiliiton tilaaman selvityksen teki alkuvuodesta PTCServices Oy, joka on Suomen johtava julkisten hankintojen asiantuntija.

Taksiliiton mukaan hyvinvointialueilla on vaihtelevia käytäntöjä kuljetuspalveluidensa toteuttamisessa. Palvelut on edelleen pääosin kilpailutettu jo toimivilla kuljetusalan yrityksillä. Joillakin alueilla on käynnistetty tai suunnitellaan hyvinvointialueiden omia inhouse-yhtiöitä kuljetusten hoitamiseksi.

Taksiliitto sanoo olevansa huolissaan inhouse-yhtiöiden mahdollisesta yleistymisestä. Se tiedotti kannastaan 23.5.

Taksiliiton teettämän selvityksen mukaan uuden matkapalvelukeskuksen rakentaminen tyhjästä sekä toiminta edellyttävät ylimääräisiä investointeja ja jatkuvia lisäkustannuksia veronmaksajille. Selvityksen mukaan 48 kuukauden kumulatiiviset kustannukset olisivat noin 1,6 miljoonaa euroa korkeammat kuin kilpailutuksen kautta markkinoilta hankittuna.

Vertailu Pohjois-Suomen inhouse-yhtiöön

Laskelman pohjana on esimerkkitoteutus, joka vastaa kooltaan Pohjois-Suomen yhteistyöalueelle kaavaillun hyvinvointialueiden yhteisen matkapalvelukeskuksen perustamista ja tilausvälityspalvelun tuottamista.

”Kun julkinen sektori alkaa tuottaa kuljetuspalveluja, taksiyritysten elinmahdollisuudet heikkenevät entisestään. Laajemmin katsottuna inhouse-yhtiöt eivät ole paras ratkaisu myöskään veronmaksajille”, sanoo tiedotteessa Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen.

Tutkimusten mukaan inhouse-yhtiöiden toimintaa ei kilpailun puutteen vuoksi kehitetä kuten kilpailuilla markkinoilla toimivat yritykset joutuvat tekemään. Tämä johtaa entistä suurempaan tehottomuuteen ja kustannusten kasvuun.

”Tilausvälitys ja maksuliikenteen hoitaminen edellyttävät erityisosaamista. Hyvinvointialueiden tulisi keskittyä ydintehtäväänsä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Toisaalta, jos hyvinvointialueella uskotaan, että oma yhtiö on markkinoilla olevia yrityksiä tehokkaampi vaihtoehto, mikseivät ne uskaltaudu avoimeen kilpailuun”, Koskinen sanoo.

Taksien määrä vähenisi entisestään

Yhteiskunnan kuljetuspalvelut ovat taksiyrityksille merkittävä osa liiketoimintaa. Taksimatkoista 40 prosenttia on julkisen sektorin ostamia matkoja, kuten liikuntarajoitteisten päivittäistä liikkumista tai sairaalamatkoja.

”Jos hyvinvointialueiden omat kuljetuspalvelut vievät yrityksiltä asiakaskuntaa, taksipalvelut todennäköisesti harvenevat pienissä kaupungeissa ja maaseudulla nykyisestäkin. Julkinen kilpailutus edesauttaisi taksipalvelujen saatavuutta myös alueen muita kuljetuspalveluja tarvitsevia ajatellen”, liiton puheenjohtaja Kai Andersson toteaa.

Taksiliitto painottaa, että inhouse-palveluja tulisi käyttää vain, jos alueella ei ole saatavilla markkinaehtoisia palveluita. Liiton mukaan tilausten välitykseen ja matkojen yhdistelyyn on syntynyt kaikkialla Suomessa toimiva markkina, jota kilpailuttamalla hyvinvointialue saa edullisimman kuljetusratkaisun.