Tapio selvittää kiertotalousmateriaalien käyttöä tieverkon kunnostamiseen

Suomen alemman tieverkon eli on noin 380 000 kilometrin kuntoa voitaisiin ehkä parantaa kiertotalousmateriaaleilla, kuten tuhkalla ja betonimurskeella. Tätä selvitetään Tapio Palvelut Oy:n toteuttamassa ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittamassa hankkeessa.

Suomessa on yksin metsäteitä on noin 140 000 kilometriä. Jopa kolmannes metsäteistä on huonokuntoisia, mikä vaikeuttaa puutavaran kuljetuksia, metsänhoitotöitä ja metsien virkistyskäyttöä. Metsäteiden perusparantaminen on kallistunut ja edullisten luonnonmateriaalien saatavuus heikentynyt.

Tapio Palvelut Oy:n hankkeessa selvitetään, voidaanko metsäteiden kunnostusta tehostaa kohdentamalla toimenpiteet teiden heikoimpiin kohtiin ja hyödyntämällä niissä kiertotalousmateriaaleja. Tarkastelussa ovat muun muassa tuhka, tuhkapohjaiset sideaineet ja betonimurske, joita syntyy teollisuuden sivuvirtoina.

Toimiva tieverkko ja huoltovarmuus

”Metsäteiden kunto vaikuttaa siihen, miten puu saadaan metsästä liikkeelle. Toimiva tieverkko on tärkeä myös huoltovarmuudelle. Kaikkia teitä ei tarvitse kunnostaa kerralla, vaan ratkaisu voi löytyä heikoimpien kohtien parantamisesta. Selvitämme, voisiko kiertotalousmateriaaleilla tehdä tämän kustannustehokkaasti ja samalla säästää luonnonvaroja”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Tommi Tenhola Tapion tiedotteessa 25.5.

Hankkeessa selvitetään, miten kiertotalousmateriaalit toimivat käytännössä metsäteiden perusparantamisessa ja miten niiden käyttö on taloudellisesti ja logistisesti järkevää. Samalla kartoitetaan tiekuntien, urakoitsijoiden ja muiden toimijoiden kiinnostusta uusien ratkaisujen käyttöönottoon.

Työhön kuuluu markkinakartoitus, kysely tiekunnille sekä urakoitsijoiden haastatteluja. Niillä muodostetaan kuva siitä, missä tilanteissa kiertotalousmateriaalien hyödyntäminen on realistista ja millaisia esteitä käyttöönottoon liittyy. Toimijat tutustuvat ratkaisuihin syksyn maastoretkellä ja Teams-työpajassa kootaan  näkemyksiä eri toimijoilta.

Tavoitteena on luoda myös uusia mahdollisuuksia alan liiketoiminnalle. Keväällä 2027 julkaistavat tulokset hyödyttävät metsänomistajia, urakoitsijoita ja materiaalituottajia sekä tukevat luonnonvarojen säästämistä ja puutavaran kuljetusten sujuvuutta.