Tieverkolle normaali kelirikkokevät, rataverkolla tilanne on vaikeampi

Suomessa on lähiviikkoina pääosin normaali kelirikko tieverkolla ja Kaakkois-Suomessa selvitään jopa normaalia helpommalla kelirikolla. 

Pohjois-Suomessa kelirikon ennakoidaan olevan kuitenkin vaikeampi. Liikennehaittoja on odotettavissa haitallisen routimisen vuoksi sekä tie- että rataverkolla. Etenkin rataverkolla liikennehaittoja aiheuttavaa routimista esiintynee selvästi edellisvuosia enemmän. 

Kuluneen talven jäätilanne on ollut keskimääräistä vaikeampi, mutta saaristoliikenteessä lossi- ja yhteysalusliikenteelle on odotettavissa vain vähäisiä haittoja.

Väylävirasto tiedotti asiasta 15.3.

Paikallisesti kelirikon suhteen voi olla isojakin eroja, ja kelirikon lopullinen vaikeusaste riippuu vielä paljolti kevään säistä. Esimerkiksi kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voivat helpottaa tilannetta.

Routimisajat olleet pitkiä

"Aikaisin alkanut talvi mahdollisti pitkät routaantumisajat koko Suomeen, jolloin tierakenteet ja -ympäristö ovat syvästi jäässä. Helmikuun normaalia lämpimämmät kelit tulevat näkymään myös kevään kelirikon haasteina. Lähes koko maassa on esiintynyt paikallisia sulamisvesiongelmia, ja vettä on vaihtelevat määrät jääkerrosten päällä. Monella alueella on routaheittoja", sanoo tiedotteessa maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.

Helmikuun vesisateet aiheuttivat päällystevaurioita lähes koko maassa. Erityisesti eteläisessä Suomessa reikiintymistä voi näkyä enemmänkin. Reikiintymisongelmia voidaan vielä nähdä kevään aikana ympäri maata, jos haasteellisia kelejä esiintyy lisää. Päällysteiden kannalta olisi oivallista, että lumi ja jää sulaisivat vähitellen.

Sorateillä keskitason painorajoitukset 

Sorateillä esiintynee pintakelirikon lisäksi runkokelirikkoa, joka voi aiheuttaa haasteita erityisesti raskaalle liikenteelle. Tästä syystä raskaat kuljetukset kannattaa ajoittaa joko kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan.

Runkokelirikon aiheuttamat paikalliset rungon pehmentymät, reiät ja kohoumat vaikeuttavat sorateillä kaikkia liikkujia. Pintakelirikko näkyy sorateillä pehmeänä tai liejumaisena pintakerroksena. Tienkäyttäjien onkin tärkeää sopeuttaa ajonopeutensa kelirikon edellyttämälle tasolle.

”Sorateillä esiintyy monin paikoin pintakelirikkoa ennen varsinaiselle runkokelirikolle altista aikaa. Ajamiselle haitallista vaikeaa pintakelirikkoa esiintyy tyypillisesti samoilla teillä, joille voidaan arvioida tulevan painorajoituksetkin. Tiet eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin, mikä voi aiheuttaa ongelmia kelirikon aikaan”, Pirinen sanoo.

Tiestölle joudutaan asettamaan joka vuosi painorajoituksia kelirikon takia. Tänä vuonna on valtakunnallisesti odotettavissa menneisiin vuosiin verrattuna keskitason rajoitukset, noin 1300–1700 kilometriä painorajoitettua tietä. Helpohkona kelirikkokeväänä vuonna 2023 painorajoituksia toteutui 1150 kilometrillä.

Rautateillä ollut routiminen laajaa

Tavanomaista kylmempien ja pidempien pakkasjaksojen myötä routasyvyys on rataverkolla maaliskuun alkupuolella noin 0,1–0,15 metriä syvemmällä kuin kertaakaan vuoden 2013 jälkeen. Nopeusrajoituksia tai tehostettuja kunnossapitotoimenpiteitä aiheuttavaa routimista ennakoidaan rataverkolle olevan noin 54–75 raidekilometrin matkalla. 

Liikennehaittojen arvioidaan olevan laajimmillaan huhti-toukokuun vaihteessa. Pääosa routimishaitoista kohdistuu rataosuuksille, joilla ratarakenteen paksuus on selvästi alimitoitettu ja rakenteen kuivatus toimii heikosti, eli perusparannustoimenpiteitä odottaville rataosuuksille.

Osa talvikauden tilapäisistä nopeusrajoituksista voi aiheutua normaalin junaliikenteen myötä kasvavien kuormituskertojen tai ratarakenteen kunnon heikentymisen takia lisääntyvistä raidegeometrian muutoksista, joten routiminen ei ole nopeusrajoitusten ainoa syy.

”Ennusteen mukaiseen hieman haasteelliseen routakevääseen on varauduttu. Routatilanteen muutoksien tarkkailu on jatkuvaa ja kunkin rataosan kunnossapitäjä pyrkii siihen, että tarvittavat kunnossapitotoimet suoritetaan oikea-aikaisesti, jotta nopeusrajoitusten asettamista voitaisiin välttää tai minimoida sekä määrältään että ajalliselta kestoltaan”, sanoo radan geometrian asiantuntija Aki Hirvaskari Väylävirastosta.

Lossi- ja yhteysalusliikenne selviää vähäisin haitoin

Talven jäätilanne on ollut keskimääräistä vaikeampi. Saaristomeren ja Läntisen Suomenlahden saaristoalueilla on ollut 10–50 senttimetrin paksuista jäätä. Koko Saaristomeri on ollut jääpeitteinen. Itäisen Suomenlahden rannikolla on ollut 30–55 senttimetriä paksua kiintojäätä ja ulompana 10–35 senttimetriä paksua hyvin tiheää ajojäätä.

Yhteysalusliikenne on hoidettu yhteysaluksilla ja ilmatyynyaluksilla pääosin talviaikataulujen mukaisesti. Erillisiä jää- ja kelirikkoajan aikatauluja on otettu käyttöön tietyillä reiteillä vaikean jäätilanteen takia. Jäiden lähtöjen ei oleteta suuresti haittaavan yhteysalusliikennettä.

Kemijärven Räisälässä on ollut käytössä kantavuudeltaan 17 tonnin virallinen jäätie. Hailuodon jäätietä ei ole pystytty avaamaan ja liikenne on hoidettu maantielautoilla. Maantielauttaliikenne on hoitunut lähes normaalisti.

Maantielauttaliikenteessä vedenpintojen korkeusvaihtelut voivat keväällä ajoittain haitata lossiliikennettä etenkin Järvi-Suomen lauttapaikoilla. Meri-Suomen lauttapaikoilla vedenkorkeudesta johtuvia haittoja ei oleteta syntyvän. Jäiden lähdöstä johtuvat jääkenttien liikkeet voivat aiheuttaa hetkellisiä häiriöitä lauttaliikenteeseen.