Päämainos

Toimistoissa satojen miljoonien eurojen loukku

Helsingin Pitäjänmäellä sekä Espoon Kilo-Sinimäen alueella ja Länsiväylän varressa on tyhjillään 200 000 kerrosneliömetriä vanhaa toimistokantaa.

22.02.2019
Teksti Esko Lukkari

Pääkaupunkiseudulla on satoja tuhansia neliöitä tyhjää toimistotilaa. Niiden kaavoittaminen uuteen käyttöön voisi JLL Suomen mukaan nostaa pääkaupunkiseudun kiinteistökannan arvoa sadoilla miljoonilla euroilla.

Nykytilanne ylläpitää yhtiön mukaan pk-seudulla Euroopan kärkitason vajaakäyttöä toimistotiloissa. Vajaakäyttöaste pääkaupunkiseudulla on JLL:n mukaan samaa tasoa kuin Moskovassa, Ateenassa ja Milanossa.

Vaikka vajaakäyttöaste on pääkaupunkiseudulla viime vuosina hieman laskenut, vajaakäytöllä olevien toimistokiinteistöjen kanta on edelleen kansainvälistä huippua. 2018 lopussa vajaakäyttöaste oli 11,8 prosenttia, mikä on kolmanneksi korkein luku Euroopassa heti Ateenan ja Milanon jälkeen.

JLL kertoi arviostaan verkkosivuillaan 18.2.

JLL:n toimitusjohtajan Tapani Pirin mukaan merkittävä syy ongelmaan on se, että markkinoilla on huomattava määrä epäkurantteja toimistoja sijainneilla, joilla niitä ei saada vuokrattua jatkossakaan.

Ongelman ei uskota poistuvan

Pirin mielestä väestönkasvu, talouskasvu tai vuokrien laskeminenkaan eivät ongelmaa ratkaise, jos sijainti tai tilojen ominaisuudet eivät vastaa käyttäjien vaatimuksia. Joustavammat kaavat tai helpommat ja nopeammat käyttötarkoituksen muutokset edesauttaisivat ongelman purkamisessa.

"Suomessa on runsaasti 1970-80 -luvun toimistorakennuksia, jotka ovat juuttuneet ikävään kierteeseen: rakennuksen tekninen uusiminen nykystandardeja vastaavaksi maksaa liikaa ja nykykaava ei mahdollista rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta. Omistajilla ei usein ole muuta vaihtoehtoa kuin jättää rakennus rapistumaan", hän sanoo verkkouutisessa.

Tunnetuimmat tällaiset keskittymät sijaitsevat pääkaupunkiseudulla Pitäjänmäellä, Kilo-Sinimäen alueella ja Länsiväylän varressa. Siellä on JLL:n arvion mukaan noin 200 000 kerrosneliömetriä ajastaan jälkeen jäänyttä toimistokantaa.

Pääkaupunkiseudulla vanhentuneen ja tyhjentyneen toimistorakennuksen arvo on tyypillisesti noin 500 euroa neliömetriltä. Jos sääntely antaisi mahdollisuuden kehittää tonttia esimerkiksi asuntorakentamiseen, valmiin asuinrakennuksen neliöhinta nousisi JLL:n arvion mukaan jopa kymmenkertaiseksi.

Arvo nousisi asuntoina

Pelkästään noilla kolmella alueella rakennusneliön arvo voisi nousta noin 100 miljoonasta eurosta lähes miljardiin euroon. Satojen miljoonien eurojen kehittämispotentiaali jää nyt realisoitumatta. Koko pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa summa vielä selkeästi kasvaa, JLL arvioi.

"Tämä raha on pois kotimaisesta kansantaloudesta, jonne se kanavoituisi esimerkiksi maanomistajien tuottojen, kiinteistökehittäjien ja rakennusliikkeiden kautta sekä julkishallinnolle arvonnousun leikkauksina", Piri sanoo.

Hän toivoo, että kunnat suhtautuisivat kaavoitukseen nykyistä joustavammin.

"Uskon, että joustavampi suhtautuminen rakennusoikeuden käyttöön aktivoisi kiinteistöjen nykyisiä omistajia ja toisi Suomeen uusia niin kotimaisia kuin ulkomaisia kiinteistökehittäjiä. Nämä auttaisivat lieventämään vajaakäytöllä olevien toimistojen ongelmaa", hän sanoo.

JAA