Vähäpäästöinen liikenne vaatii toimia
Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Määrä on iso, mutta onneksi meillä on työkalut päästöjen leikkaamiseksi – mikäli vain tahtoa löytyy, kirjoittaa Markku Henttinen Osto&Logistiikan 2/2023 pääkirjoituksessa.
31.03.2023
Teksti Markku Henttinen kuvat Juha Tuomi
Jos esimerkiksi kevyt ajoneuvoliikenne halutaan todennetusti vähäpäästöiseksi, täyssähköautot ja niiden määrän kehitystä tukevat toimet ovat välttämättömiä. Hybridiajoneuvot voivat toimia ainoastaan välivaiheena kohti päästötöntä liikkumista, mutta jääköön ne vain välietapiksi matkalla kohti vähäpäästöistä tulevaisuutta.
Uusien sekä käytettyjen täyssähköisten autojen hintojen kehitys vaikuttaa ratkaisevasti täyssähköisten ajoneuvojen määrän kehitykseen. Jotta ajoneuvokantamme uudistuu, on tärkeää, että täyssähköautojen hankintatukia jatketaan, kuten myös työsuhdeautojen verotusarvon (tilapäistä) alennusta.
Sähköisen ajoneuvokaluston kasvattaminen on vain yksi palanen sähköisen liikenteen palapelissä. Pitkien välimatkojen ja talviolosuhteiden Suomessa kattava, toimiva ja luotettava latausinfra on välttämätön. Kattavan julkisen latausverkon lisäksi tarvitsemme myös toimivat kotilatausratkaisut. Taloyhtiöiden latausinfrahankkeisiin tarvitaan tulevaisuudessakin tukimuotoja tai vähintäänkin edullista rahoitusta, jotta taloyhtiöiden vuosikokouksissa luvat investointipäätöksiin heltiää.
Raskaan tavaraliikenteen pidempien etäisyyksien kuljetusten osalta tarvittava energia ei todennäköisesti voi perustua lataussähköön. Rajoitteeksi tulee tarvittavan akuston koko, latauskapasiteetin ruuhkaisuus ja latauksen kestoaika, ellei akkujen kehityksessä tapahdu jotakin aivan mullistavaa. Vety voisi sopia erinomaisesti raskaan tavaraliikenteen ajoneuvojen päästöttömäksi polttoainevaihtoehdoksi. Raskaan liikenteen tarvitsema vetytankkausinfra olisi mahdollista luoda suhteellisen pienellä määrällä tankkauspisteitä, joilla katetaan merkittävimmät kaupunkikeskukset.
Linja-autoliikenteen sähköistyminen kaupunkiliikenteessä on jo hyvää vauhtia toteutumassa. Vety voisi sopia erinomaisesti myös linja-autojen polttoaineeksi kaukoliikenteessä. Todettakoon, että Lontoon bussiliikenteessä vety/polttokenno-busseja on ollut liikenteessä jo useita vuosia. Tällaisen bussin vedyn tankkausaika on 3–5 minuuttia ja täydellä tankkauksella saatu ajomatka vastaa dieselmoottorista ajoneuvoa.
Päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa ei pidä kuitenkaan lukittautua vain käyttövoimien analysointiin. Vähäpäästöisyyttä ja päästöttömyyttä mitattaessa tulee ottaa huomioon myös eri polttoaineita ja energiaratkaisuja käyttävien ajoneuvojen valmistuksen sekä koko elinkaaren aikaiset päästöt. Vain näillä on merkitystä kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.
Kirjoittaja on Markku Henttinen Osto&Logistiikka-lehden päätoimittaja ja LOGY ry:n toimitusjohtaja.
