VAK-laki välttää vahinkoa: Ennakkotieto tuo turvaa

Kuluneiden vuosien aikana vaarallisten aineiden kuljetusten toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti. Uusia kemikaaleja rekisteröidään koko ajan, ja YK:n alainen Euroopan talouskomissio Unece joutuu käsittelemään tuhansia sivuja ainetaulukoita, jotka koskevat kuljetettavia vaarallisia kemikaaleja. Kyseessä on rajat ylittävä sääntely.

Suomessa lisäksi Traficom antaa omia määräyksiään jokaiselle liikennemuodolle täydentämään voimassa olevia lainsäädäntöä, jota on kuitenkin pitänyt päivittää.

”Nykyisen VAK-lain voimaantulosta on kulunut lähes 30 vuotta, joten se piti uudistaa kokonaisuudessaan. Lakiuudistus oli tehtävä myös vuonna 2000 uusitun perustuslain vaatimusten mukaiseksi”, kertoo lainsäädäntöjohtaja Kimmo Kiiski liikenne ja viestintäministeriön konserniohjausosastolta. Hän on toiminut hankkeen päävalmistelijana.

VAK-lain uudistustyötä on tehty liki viisi vuotta. Uusi laki tulee voimaan syyskuun alussa tietyin siirtymäajoin. Uudistuksen tavoitteena on ehkäistä vahinkoa ja vaaraa, jota kuljetukset voivat aiheuttaa ympäristölle ja ihmisille.

”Vaarallisten aineiden kuljettaminen perustuu siihen, että kuljetettavat aineet on tunnistettu ja merkinnät ovat kunnossa. Silloin tiedetään, minkälaisten asioiden kanssa ollaan tekemisissä”, Kiiski lisää.

Hän täsmentää, että lakiuudistuksen tavoitteena onkin ollut koherenssin parantaminen. Suuria muutoksia ei ole tulossa. Nyt siis lähinnä ”hölskytetään”, ja kootaan asioita järkevämmin yhteen. Tulkinnanvaraisuuksia ja puutteellisuuksia myös pyritään korjaamaan ja sitä kautta parantamaan kuljetusturvallisuutta.

”VAK-sääntelykokonaisuus on täynnä erilaisia velvoitteita ja määräyk-
siä, jotka nyt nostettiin eduskunnan säätämään lakiin.”

Oma toiminta syyniin

Kiiski muistuttaa, että VAK-lakipaketin myönteinen vaikutus onkin siinä, mitä yritykset joutuvat itse tekemään: tarkistamaan, mitä uudistus heille tarkoittaa.

”Kaikki lähtee omasta toiminnasta ja turvallisuuskulttuurin ymmärtämisestä. Lainsäädäntö luo toiminnalle vain puitteet.”

Tärkeä tehtävä turvallisuusneuvonantajalla on tie- ja rautatiekuljetuksessa. Laki edellyttää, että turvallisuusneuvonantajasta on ilmoitettava Traficomille.

”Henkilön tulee olla pätevä asiantuntija, joka antaa yrityksessä neuvoja ja ohjeita, miten asiat hoidetaan turvallisesti. Suomessa on jo yli tuhat tähän tehtävään kouluttautunutta henkilöä”, Kiiski lisää.

Taustalla kansainväliset sopimukset

Eniten vaarallisia aineita kuljetetaan aluksissa, joiden osuus kokonaiskuljetuksista on jopa 70 prosenttia. Tiekuljetuksia on yli 20 prosenttia ja rautatiekuljetuksia alle 10 prosenttia. Ilmakuljetusten osuus oli vähäinen.

Vaarallisten aineiden lainsäädäntö perustuu kansainvälisiin YK-vetoisiin sopimuksiin, jotka on jo saatettu voimaan meilläkin kuljetusta säätelevällä lainsäädännöllä.

”Uuteen lakiin ei siten tule sisällöllisesti merkittävää uutta, mutta kylläkin uusia kansallisia elementtejä liittyen esimerkiksi aineiden tilapäiseen säilyttämiseen kuljetusmuodon tai kuljetusvälineen vaihtuessa. Näitä tilanteita on esimerkiksi satamissa ja terminaaleissa, mutta myös raideliikenteessä rataverkolla”, Kiiski selvittää.

Tilapäisen säilytyksen paikka voi olla rataverkon tietyn alueen lisäksi esimerkiksi lastaus- ja purkualue tai varikkoalue. Teillä kuljetettavat reitit onkin helpompi uudistaa kuin esimerkiksi ratapihat, jotka sijaitsevat usein keskellä kaupunkia. Etenkin satamissa on paljon tehtävää, sillä siellä tilapäisen säilytyksen kesto voi olla hyvinkin pitkä.

”Myös muu yhteiskunnallinen kehitys velvoitteineen on otettava huomioon asutuksen levittäytyessä – ei vain VAK-lainsäädäntö sinänsä. Uusi laki velvoittaa kuntia käymään lävitse tiestön reittirajoitukset, jotta voidaan varmistaa ihmisten ja ympäristön turvallisuus alueilla.”

Reittirajoitusten uudistusten yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota reittirajoituksen hakijan liikenteenohjaussuunnitelmaan.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Kimmo Kiiski on toiminut VAK-lakiuudistuksen päävalmistelijana.

Kaavoitus uudistuu samalla

Lainsäädännön uudistamiseen on liittynyt myös reittirajoitusjärjestelmän uudistaminen, sillä Kiiskin mukaan kaavoitus ja kuljetusturvallisuus kulkevat käsi kädessä. Kunnille tulee lainsäädännön myötä päivitettävää.

”Tilapäisten säilytysten riskien hallintaan liittyy niin ympäristölainsäädäntö kuin pelastuslainsäädäntökin.”

Kiiski tähdentää ennakkotiedon ja ennakkovarautumisen merkitystä.

Suomessa hyvä tilanne

Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät onnettomuudet ovat Suomessa harvinaisia: liikenne ja viestintäviraston selvityksen mukaan niitä tapahtuu tiekuljetuksissa vuosittain noin 30, joista yli puolet johtuu ajoneuvon ajautumisesta ulos tieltä.

Rautatieliikenteessä on viime vuosina tapahtunut noin 15 onnettomuutta tai vaaratilannetta. Viimeisin vakava vaaratilanne oli viisi vuotta sitten Mäntyharjun Kinnissä, kun 40:n säiliövaunun letka lähti tuntemattomasta syystä liikkeelle ja yhdestä vaunusta vuoti maastoon tuhansia litroja herkästi syttyvää bensiinin lisäainetta.

Sen sijaan aluskuljetuksissa tapahtuu vaarallisiin aineisiin liittyviä onnettomuuksia harvoin. Vuosien 2014–2018 välissä niitä oli vain 12 kaikkiaan 207 meriliikenteen onnettomuudesta. Ilmaliikenteessä näitä onnettomuuksia ei ole ollut vastaavina vuosina.

Ajoluvat oltava kunnossa

Tuore laki sisältää säännökset muun muassa eri kuljetusosapuolten vastuista ja viranomaisten tehtävistä sekä valtuuksista. Myös viranomaisten valvontaa terävöitettiin, ja poliisin, Tukesin, Rajavartiolaitoksen ja Säteilyturvakeskuksen rooleja tarkennettiin. Valvonnassa noudatetaan Euroopan unionin yhteistä valvontamenettelyä.

Traficomista tuli valvontaa koordinoiva viranomainen. Myös turvallisuusneuvonantajasta ja ajoluvista on omat pykälät ilmoitusvelvollisuuksineen.

ADR-hyväksyntä ja VAK-ADR-katsastus ovat sen takeena, että ajoneuvot ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan ja kunnoltaan sopivia vaarallisten aineiden kuljettamiseen. Ajoneuvon kuljettajalla pitää olla erityinen ADR-ajolupa, jonka saamisen edellytyksenä on vaarallisten aineiden ajolupakoulutus ja hyväksytty koe.

Ajolupia vaarallisten aineiden teillä kuljettamiseen oli vuonna 2020 kaikkiaan 33 200 kappaletta.

Rautatieliikenteessä kuljetuksia eri tehtävineen hoiti 18 yritystä, joista 15 oli liikenteessä.

Meriliikenteessä vaarallisia aineita hoiti satamiin noin 80 yritystä. Ilmaliikenteessä hyväksyttyjä yrityksiä oli neljä. Lisäksi helikopteriliikenteessä toimi kaksi yritystä, joilla oli rajoitettu hyväksyntä.

Poliisihallituksen mukaan VAK-rikkomuksia ja –rikoksia on ilmoitettu vuosina 2013−2020 poliisille seuraavasti: rikkomuksia 374 vuonna 2020 ja rikoksia 4. Suunta on ollut laskeva.

---

VAK-laki sääntelee

Vaarallisella aineella tarkoitetaan ainetta, joka räjähdys-, palo-, tartunta- tai säteilyvaarallisuutensa, myrkyllisyytensä, syövyttävyytensä taikka muun sellaisen ominaisuuden vuoksi saattaa aiheuttaa vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle.

Vaarallisia aineita koskevaa sääntelyä sovelletaan myös vaarallisiin seoksiin, esineisiin, välineisiin, tavaroihin, tyhjiin pakkauksiin, muuntogeenisiin organismeihin ja mikro-organismeihin.