Päämainos
Valtatie 9 parannushanke on saanut rahoituksen. Kuva: Eeva Osa
Kuljetukset 21.11. 10:15

Valtatie 9 parannushanke on saanut rahoituksen. Kuva: Eeva Osa

Valtatie 9:n parannushanke käynnistyy – 135 miljoonan euron investointi varmistui

1970-luvulla rakennettu Suomen vilkasliikenteisin kaksikaistainen väylä enää vastaa nykyliikenteen vaatimuksia.

21.11.2025
Teksti Vaula Aunola

Valtatie 9:n Alasjärven ja Käpykankaan välin parannustyöt Pirkanmaalla pääsevät käyntiin. Hallitus toimitti torstaina eduskunnalle esityksen vuoden 2026 talousarvion täydentämisestä, ja odotettu hanke sisällytettiin rahoitukseen. Investoinnin kokonaiskustannus on 135 miljoonaa euroa.

Pirkanmaan ELY-keskuksessa uutinen otettiin tyytyväisenä vastaan.

“Hankkeen rahoitus osoittaa, että valtatie 9:n kehittäminen nähdään valtakunnallisesti tärkeänä. Kiitämme päätöksentekijöitä siitä, että kriittinen investointi Pirkanmaan ja koko Suomen liikenneverkon sujuvuuteen ja turvallisuuteen etenee”, sanoo Pirkanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Juha Sammallahti.

Vilkasliikenteisin kaksikaistainen valtatie

Valtatie 9 on osa TEN-T-verkkoa (E63) ja yhdistää Lounais-Suomen satamat Keski- ja Itä-Suomeen.

Tieosuuden liikennemäärät ovat kasvaneet vuosien varrella niin suuriksi, ettei 1970-luvulla rakennettu kaksikaistainen väylä enää vastaa nykyliikenteen vaatimuksia. Osuudella liikkuu yli 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä tekee siitä Suomen vilkkaimman kaksikaistaisen valtatien.

Keskeisiä ongelmia ovat ohitusmahdollisuuksien puute, ruuhkautuminen sekä vaaralliset tasoliittymät – erityisesti Suinulan kohdalla. Lisäksi Olkahistenlahden siltojen huono kunto vaatii pikaista korjaamista.

Hanke arvioidaan poikkeuksellisen kannattavaksi

Parannustöiden hyöty-kustannussuhde on 1,8, mikä tekee hankkeesta selvästi kannattavamman kuin monet muut viime vuosina tarkastellut väyläinvestoinnit. Parannusten arvioidaan tukevan sujuvaa työmatkaliikennettä, elinkeinoelämää ja huoltovarmuutta.

Valtion rahoitusosuus on noin 109 miljoonaa euroa. Tampereen kaupungin osuus on arviolta 15 miljoonaa euroa ja Kangasalan kaupungin noin 4 miljoonaa euroa.

Juha Sammallahti muistuttaa, että hanke on ollut pitkään korkealla valtion investointilistauksissa.

– Olemme aktiivisesti edistäneet hanketta ja toivoneet sen nousua toteutuslistalle jo vuosia. Hanke on ollut yksi kuudesta Väyläviraston investointiohjelmaan 2025–2032 sisältyvästä TEN-T ydinverkon ja pääväylien isoista kehittämishankkeista, mikä kertoo sen korkeasta prioriteetista valtion tasolla. Olemme vieneet hankkeen suunnitelmia eteenpäin, jotta hankkeen käynnistäminen olisi mahdollista nopallakin aikataululla, Sammallahti kertoo.
 

JAA