Päämainos

Varustamot eivät suostu syntipukiksi

Suomen Varustamot ry:n mukaan merenkulkuala on jopa edelläkävijä päästövähennyksissä.

15.05.2019
Teksti Esko Lukkari

Suomen Varustamot oikoo Ruotsin television uutisointia merenkulkualan ilmastopäästöistä ja Helsingin Sanomien 10.5. asiaa käsitelleen jutun väitteitä.

SV:n mukaan Ruotsin television 7.5. uutisoiman SMHI:n (Ilmatieteenlaitos) raportin mukaan Ruotsin kotimaan meriliikenteen hiilidioksidipäästöt olisivat kaksi kertaa niin suuret kuin aiemmin oli laskettu. Tämä tarkoittaisi SMHI:n mukaan, että kotimaan merenkulun päästöt olisivat suuremmat, kuin kotimaan lentoliikenteen vastaavat.

SV sanoo 10.5. julkaisemassaan tiedotteessa, että Ruotsissa kotimaanliikenteen päästöjen virallinen tilastonpitäjä on kuitenkin Naturvårdsverket, jonka mukaan SMHI:n tilastot sisältävät suuria epävarmuustekijöitä erilaisista mallinnuksista ja raportointimenetelmistä johtuen.

Helsingin Sanomien 10.5. asiasta julkaisemassa jutussa oli SV:n mukaan virheellisesti todettu, että laivaliikenteen yksi suuri ongelma päästöjen vähentämisessä on maailmanlaajuisten teknologisten standardien ja selkeiden päästösopimusten puuttuminen ja että merenkulkuala on sopinut ainoastaan yhdestä tavoitteesta. Nämä väitteet eivät pidä paikkansa, sanoo SV tiedotteessaan.

IMO päätti vuoden 2018 huhtikuussa

SV:n mukaan merenkulunjärjestö IMO päätti meriliikenteen päästöleikkauksista huhtikuussa 2018. Meriliikenteen kuljetussuoritusten tonnia/kilometri hiilidioksidipäästöjä vähennetään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon.

IMO päätti SV:n mukaan, että vuotuista kasvihuonekaasujen absoluuttista päästömäärää pienennetään vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja tämän jälkeen jatketaan pyrkimystä hiilidioksidipäästöjen asteittaiseen täydelliseen poistamiseen. Nämä rajoitukset koskevat koko meriliikennettä, ei vain uusia aluksia.

Merenkulun hiilidioksidipäästöjä mitataan ja seurataan aluskohtaisesti ja tulokset raportoidaan Euroopan komissiolle. Nämä tulokset ovat julkisia heinäkuun alusta lähtien. Globaali päästömittausvelvoite tuli voimaan vuoden 2019 alusta lähtien. Muilla liikennemuodoilla ei ole vastaavaa globaalia, toteutuneeseen kulutukseen perustuvaa tiedonkeruujärjestelmää.

”Rikkipäästöt jo lähellä nollaa”

Pohjois-Euroopan alueella merenkulun rikkipäästöt ovat vuoden 2015 jälkeen vähentyneet lähes nollaan. IMO päätti vuonna 2008 Itämeren, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin 0,1 prosentin rikkirajoituksesta 1.1.2015 alkaen. Jo vuonna 2010 voimaan tullut EU:n rikkidirektiivi säänteli 0,1 prosentin rikkirajan satamassa oloaikana. Globaali 0,5 prosentin rikkiraja tulee voimaan 1.1.2020.

90 prosenttia maailman kaupasta kulkee meritse, noin 2,6 prosenttia kasvihuonepäästöistä aiheutuu merenkulusta. Meriliikenne on SV:n mukaan ympäristöystävällisin kuljetusmuoto erityisesti suurien tavaramäärien kuljetuksessa. Hiilidioksidipäästöjen vertailu grammaa/tonnikilometri: Lentorahti 435 g, rekka 80 g, rahtilaiva 7,9 g, suuri konttialus 3 g (lähde IMO GHG second study).

SV:n mukaan tieliikenteen osuus liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on Euroopassa yli 70 prosenttia ja se vastaa suurimmasta osasta ilmansaasteita. Noin 90 prosenttia liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa syntyy tieliikenteestä.

JAA