Väylänpidon perussuunnitelma 2024-2027 on nyt valmis
Maarakentamisen kustannusnousu ollut lähes 30 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2023.
29.01.2024
Väylävirasto on julkistanut Väylänpidon perussuunnitelman vuodelle 2024 ja alustavan suunnitelman vuosille 2025-2027. Ongelmana on maanrakennuskustannusten noin 30 prosentin nousu vuodesta 2020 vuoteen 2023.
Suunnitelma kertoo, kuinka perusväylänpidon määrärahat kohdennetaan väylien palvelutason ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnittelu tehdään pääasiassa yhdelle vuodelle ja alustavana nelivuotiskaudelle.
Väylävirasto tiedotti asiasta 15.1.
Vuoden 2024 rahoitus on päätetty valtion talousarviossa. Vuosien 2025–2027 osalta rahoitus on julkisen talouden suunnitelman mukainen.
Väylänpidon perussuunnitelma toimeenpanee valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.Suunnitelma pohjautuu liikenneverkon strategiseen tilannekuvaan, jota päivittää liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Päivitetään vuosittain
Perussuunnitelma päivitetään vuosittain, ja se toimii myös Väyläviraston väyläomaisuuden hallinnan tukena.
Valtion väyläverkon hoito, korjaus, liikenteen palvelut ja perusväylänpidosta rahoitettava parantaminen kuvataan väylänpidon perussuunnitelmassa, investoinnit puolestaan investointiohjelmassa. Investointiohjelma sisältää väyläverkon kehittämishankkeiden lisäksi myös suurimmat perusväylänpidon rahoituksella toteutettaviksi suunnitellut parantamishankkeet.
Eduskunta päättää vuosittain perusväylänpidon määrärahoista ja asettaa tavoitteet rahoituksen käytölle. Rahoitus ohjataan tavoitteiden ja tarpeen mukaan. Väylävirasto ohjaa ELY-keskuksia tienpidon tehtävien hoitamisessa.
Kustannusnousu syö korjausvaraa
Perusväylänpidon suunnitelmassa vuodelle 2024päivittäinen liikkuminen turvataan, mutta perusväylänpidon rahoitus on ollut pitkään tarpeisiin nähden niukka, mikä on johtanut väylien korjausvelan kasvuun sekä parantamishankkeiden toteuttamisen jonoutumiseen.
Edellinen hallitus teki perusväylänpitoon 300 miljoonan euron vuotuisen tasokorotuksen vuodesta 2020 lähtien, jolloin perusväylänpidon vuotuinen rahoitustaso nousi noin 1,3 miljardiin euroon. Väylien kunnossapidon ja rakentamisen kustannustason nousu on kuitenkin heikentänyt rahoituksen ostovoimaa vuodesta 2021 lähtien. Maarakentamisen kustannukset ovat nousseet keskimäärin lähes 30 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2023.
Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu hallituskaudelle yhteensä 520 milj. euron lisärahoitus väylien korjausvelan purkuun, mistä vuodelle 2024 tulee käyttöön 250 miljoonaa euroa. Perusväylänpidon vuotuinen rahoitustaso on kaudella 2024–2027 on siten keskimäärin noin 1,4 mrd. euroa vuodessa.
Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat väylänpidon suunnitteluun, ja muutokset otetaan huomioon suunnitelman tarkistusten ja päivittämisen yhteydessä. Päivittäisen liikennöinnin turvaaminen ja kriittisten kohteiden korjaukset priorisoidaan. Kustannustason nousu on vähentänyt mahdollisuuksia hillitä korjausvelan kasvua ja parantaa liikenneolosuhteita. Lisärahoitus kohdistetaan ensisijaisesti väylien korjausvelan kasvun taittamiseen.
