Väylävirasto korjauttaa 150 maantiesiltaa tänä vuonna

Väylävirasto ja ELY-keskukset korjauttavat tänä vuonna 150 maantiesiltaa. Suomen silloista 95 prosenttia on viraston mukaan vielä hyvässä kunnossa.

Hallitus osoitti tälle vuodelle tieverkon korjausvelan purkuun 200 miljoonan euron lisärahoituksen, josta 180 miljoonaa on käytetty maanteiden päällystämiseen ja 20 miljoonaa maantiesiltojen korjauksiin.

Viime vuosina maantiesiltojen korjauksiin on käytetty vuosittain keskimäärin vain noin 75 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tieverkon siltojen ja muiden taitorakenteiden kuten tunnelien korjauksiin on ollut 111 miljoonaa euroa.

Väyläviraston mukaan resurssit on käytetty mahdollisimman kustannustehokkaasti. Noin 150 korjattua maantiesiltaa sijaitsevat eri puolilla Suomea, ja kohteita on ollut kaikissa maakunnissa.

Siltakohteet ja niille korjaustoimenpiteet ovat olleet moninaisia. Esimerkiksi betonisiltojen tärkeimmät korjaustoimenpiteitä ovat kantavaa rakennetta suojaavan vedeneristyksen ja sillan kaiteiden uusiminen. Huonokuntoiset teräsputkisillat yleensä uusitaan.

”Toisinaan vanhan sillan kantavuus ei ole riittävä nykyisille kuormille tai silta on niin huonossa kunnossa, että se pitää uusia kokonaan. Näitäkin on saatu lisärahoituksen avulla tehtyä aiempaa enemmän”, sanoo tiedotteessa taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä Väylävirastosta.

Työkausi jatkuu pitkälle syksyyn

”Siltatyömaat ovat aiheuttaneet ikäviä, mutta välttämättömiä liikennehaittoja. Korjausvelkarahan avulla on voitu korjata joitain huonokuntoisimpia siltoja ennen kuin ongelmat tai korjauskustannukset paisuisivat suuremmiksi. Huonokuntoinen silta voi aiheuttaa liikenteelle pahimmillaan paino- ja nopeusrajoituksia sekä pitkiäkin kiertoteitä”, Äijälä sanoo.

Väyläviraston omistuksessa on reilut 15 000 maantiesiltaa, joiden keskimääräinen kunto on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana laskussa. Noin 95 prosenttia maantiesilloista on kunnoltaan edelleen erittäin hyvässä, hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Siltojen vaurionsietokyky on yhä pääsääntöisesti hyvä.

”Se tarkoittaa, että mahdolliset vauriot havaitaan ennen kuin sillan kunto muuttuisi kriittiseksi. Yksittäisiä huonokuntoisia siltoja kuitenkin löytyy joka puolelta maata. Siltojen kuntoa seurataan säännöllisesti ja järjestelmällisesti: yleistarkastus viiden vuoden välein ja tarvittaessa tarkempi erikoistarkastus”, Äijälä kertoo.

Huonokuntoisten siltojen määrän kasvu kiihtyy tulevina vuosina. Siltojen keskimääräinen kunto heikentyy ensisijaisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin moni 1960–70-luvuilla rakennettu silta on vanhentunut ja muuttunut huonokuntoiseksi samoihin aikoihin. Toiseksi kunnossapidon kustannustaso on 2020-luvulla noussut pysyvästi korkealle.