Väyläviraston selvitys tyrmää Suomi-Viro-junalauttayhteyden

Junalauttoja käytettiin 1800–1900 lukujen vaihteessa paikkaamaan rautatieverkon katkoja ennen siltojen ja tunneleiden yleistymistä.

Nykyisin junalauttoja on Euroopassa vain muutamia, ja niiden merkitys on hyvin vähäinen.

Väyläviraston selvityksessä arvioidaan junalauttaliikenteen toimintaedellytyksiä Suomenlahden yli tavaraliikenteen näkökulmasta. Selvityksessä on huomioitu myös rakenteilla oleva Rail Baltica -raideyhteys.

Selvityksessä tarkastellaan junalauttaliikenteen toimintaedellytyksiä eri näkökulmista: markkinaehtoista kysyntää ja liiketoiminnallista kannattavuutta, mahdollisia rahdinantajia ja lastivirtoja sekä junalauttaliikenteen merkitystä huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta. Lisäksi mukana on tekninen ja sääntelyyn liittyvä arvio alus-, rautatie- ja satamainfrastruktuurista sekä kustannuksista.

Markkinakysyntä ja kannattavuus

Raportin mukaan junalauttaliikenteelle ei nykytilanteessa näyttäisi olevan riittävää markkinaehtoista kysyntää tai selkeästi tunnistettavia toimijoita, jotka olisivat valmiita harjoittamaan säännöllistä junalauttaliikennettä. Haastattelujen perusteella sekä rahdinantajat että satamat ja varustamot ovat toistaiseksi arvioineet toimintaa vaikeaksi vähäisen markkinapotentiaalin takia. 

Junalauttayhteys on teknisesti mahdollinen nykyisillä raideleveyksillä ilman laajaa telinvaihtoratkaisua Suomen ja Baltian maiden välillä, mutta sillä on logistisia ja kustannuksellisia rajoitteita. Korkeat investointi- ja operointikustannukset heijastuvat kuljetuskustannuksiin ja vaikuttavat junalautan hintakilpailukykyyn muita kuljetusmuotoja vastaan. Junayhteys muualle Eurooppaan edellyttäisi telinvaihtoa tai siirtokuormausta, mistä tulisi lisää haasteita.

Raportissa tunnistetaan kolme erilaista tarkastelujaksoa: nykytilanne rataverkon suhteen, tilanne kun Rail Baltica ulottuu Viron pohjoisrannikolle sekä tilanne, jossa eurooppalainen raideleveys (1 435 mm) ulotettaisiin myös Etelä-Suomeen. 

Selvityksen mukaan junalauttaliikenteen edellytykset voisivat tulevaisuudessa muuttua näissä skenaarioissa, mutta kaupallisesti kannattavan junalauttaliikenteen ylläpitäminen näyttää toistaiseksi haastavalta.