Soneparin logistiikkakeskuksessa automaatio ja ihminen työskentelevät rinnatusten

Vaimeat kolahdukset, hurinat ja sihahdukset täyttävät ilman. Työntekijöitä on vain muutamia, sillä aamut ovat täällä Soneparin logistiikkakeskuksessa Vantaalla hiljaisia. Vaikka koneet tekevät kovalla tohinalla töitä, ei sähköä juuri kulu.

”Eniten sähköä taitaa mennä ulkona olevaan pahvipaalaimeen”, Soneparin logistiikkajohtaja Lasse Sevonkari sanoo.

Hänellä on parin vuosikymmenen monipuolinen kokemus logistiikan kehitystehtävistä muun muassa Keskolta ja Anttilasta. Soneparin automaatioprojektin johtoon hän tuli vuonna 2015 ja otti koko logistiikan haltuunsa vuonna 2017.

Ranskalainen perheyritys Sonepar osti sähkötarviketukku SLO:n vuonna 1993 ja liitti sen globaalisti 26 miljardin liikevaihtoa tekevään konserniinsa.

Sujuva prosessi

Puolilta päivin työ kiihtyy, kun keräilijät pakkaavat SSI Schäferin Cuby-varastoautomaatin syöttämiä sähkötarvikkeita tilausmääräyksen mukaisesti toimituslaatikoihin. Kun laatikossa on kaikki asiakkaan tilaamat tavarat, se lähtee kuljettimella kohti lähettämöä. Siellä automaattilinjasto lisää laatikoon lähetyslistan, madaltaa ja sulkee laatikon sekä liimaa kannen kiinni ja kiinnittää osoitetarran.

Valmis laatikko pyörähtää seuraavalle kuljettimelle, joka vie sen lähetysalueelle, missä laatikot yhdistetään yhden reitin kuljetusyksiköiksi eli eri puolelle Suomea meneville lavoille. Soneparin asiakaslupaus on hurja: kello 18.00 mennessä tehdyt tilaukset toimitetaan pääkaupunkiseudun työmaille seuraavaksi aamuksi ja kello 16.00 mennessä tehdyt liki kaikkialle Suomeen.

Kolme vuotta suunnittelusta starttiin

Automaatiojärjestelmän suunnittelun perustana oli liiketoimintarpeiden ja materiaalivirtojen analyysi: mikä on nykytilanne ja mitä mahdollisuuksia automaatio tarjoaa. Suunnitteluvaihe kesti noin vuoden. Kun selvitys näytti selkeät hyödyt, antoi konserni investointiluvan, jonka jälkeen rakennustyöt käynnistyivät helmikuussa 2017. Automaatiovarastojärjestelmän asennukset aloitettiin samalla, kun rakennus valmistui. Automaattivarasto otettiin käyttöön maaliskuun alussa 2018.

”Kun automaatiota suunnitellaan, on erittäin tärkeä selvittää varasto-ohjausjärjestelmän ja automaatiojärjestelmän rajapinta. Meillä ratkaisun avain on se, että Schäferin järjestelmä ohjaa automaatiota ja meidän oma WMS on kattojärjestelmä, joka tuottaa muun muassa master datan ja priorisointitiedot, joilla ohjataan automaation järjestelmää”, Sevonkari sanoo.

Automaattivaraston ytimenä olevassa varastoautomaatissa on 3 käytävää ja 66 sukkulaa. Sen 30 000 laatikkopaikasta on käytössä 25 000. Tavaroiden keräilyyn on 3 täyttöasemaa.

Koko varaston koko on 30 000 neliömetriä, josta automaatiovaraston osuus on 7 000 neliömetriä. Tämän lisäksi on 50 000 neliömetrin ulkovarastoalue. Logistiikkakeskuksen automaattivarasto-osan vapaa korkeus on 13,5 metriä ja sen hyllykorkeus on 11,5 metriä. Automaatiovaraston investointi oli 14 miljoonaa euroa, josta automaattijärjestelmä söi 5 miljoonaa euroa.

Materiaalivirrat vaihtelevat sesongin mukaan melkoisesti. Kiireisimpinä kuukausina toimitusrivejä voi olla päivässä yli 11 000 ja hiljaisimpaan aikaan päivävolyymi voi olla alle 5000 riviä. Alkuviikot ovat kiireisempiä kuin viikonloput ja iltapäivisin tavara liikkuu aamuja vilkkaammin. Automaattivaraston osuus on noin 70 prosenttia toimitusriveistä.

Laadukas data varmistaa onnistumisen

Datan laadun varmistukseen on kiinnitetty eritystä huomiota projektin alusta alkaen.

”Varmistimme, että toiminnanohjausjärjestelmän ja WMS:n tuottama tieto on mahdollisimman tarkkaa. Huomasimme muun muassa sen, ettei tavaratoimittajien tietoihin voi luottaa.”

Master datan laadunvarmistus pitää ulottaa kaikkialle kuten tuotepainojen tarkastukseen, automaattivaraston laatikoiden täytön laskentaan, menekkilaskentaan ja kiertoluokkien määritykseen.

Suunnitteluvaiheessa automaatiojärjestelmän toimittajan ja käyttäjäorganisaation oman asiantuntijatiimin tiivis yhteistyö on Sevonkarin mukaan avainasemassa, jotta molempien osapuolten parhaat ideat saadaan hyödyksi.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Automaatio on Soneparilla määritelty tarkasti niille tuotteille tai niille tavaramäärille, joille se parhaiten sopii, sanoo logistiikkajohtaja Lasse Sevonkari.

Logistiikkakonsepti uusiksi

Kumppanivalinnassa Soneparilla oli ensimmäisessä vaiheessa 11 kumppanikandidaattia, joiden toimituskykyä ja tarjouksen taloudellisia vaikutuksia arvioitiin. Ensikierroksen jälkeen jatkoon pääsivät SSI Schäfer, Swisslog, Dematic, Vanderlande ja Knapp.

Kun automaation konseptia lähdettiin SSI Schäferin kanssa suunnittelemaan, se muutti koko logistiikkakeskuksen toiminta-ajatuksen ja lay outin. Lähtökohdaksi ei otettu automaatiota ja sen mahdollisuuksia, vaan toiminnan ytimessä ovat tuoteryhmien profiilit, jotka ajatellaan logistiikkakeskuksessa omina alueinaan.

”Automaatioratkaisu on kuin oma minivarasto, joka palvelee yksityiskohtaista keräilyä (detail picking). Muita tuoteprofiileja ovat muun muassa kokonaisten tuotepakkausten keräily (full case picking) ja lavatavaran keräily (pallet picking)”, Sevonkari kertoo.

Automaattivaraston toiminta ja sen tehostaminen on kokonaisuus. Siihen kuuluu shuttle-järjestelmän lisäksi vastaanotto, syöttö ja kaksi muuta keräysalueetta, joista toisessa tehdään valokeräystä (pick by light) ja toinen on manuaalialue, joka on pääsääntöisesti automaation reservivarasto. Siellä kerätään myös täysiä pakkauksia.

Automaatio on Soneparilla määritelty tarkasti niille tuotteille tai niille tavaramäärille, joille se parhaiten sopii. Toisinkin voisi olla.

”Tyypillisin virhe on hankkia automaatiojärjestelmä ja luulla, että se ratkaisee kaikki ongelmat. Tavarat lyödään sinne ilman, että mietitään prosessia automaation ympärillä. Me optimoimme jatkuvasti automaation täyttötarvetta ja sitä, kuinka paljon tulevasta tavarasta laitetaan reservivarastoon.”

Tuki liiketoiminnan kasvulle

Logistiikkakeskus tukee Soneparin lupausta asiakkailleen olla nopein ja luotettavan tavarantoimittaja, joka tarjoaa myös laajan valikoiman logistisia lisäarvopalveluita kuten valaisinten esiasennuksia ja sähkölaitteiden ohjelmointia. Sähkölaitteiden esiasennukset ovat esimerkki viimeksi mainituista.

”Lähdimme kehittämään logistiikkaa niin, että se tukee myynnin kasvua.”

Tässä onkin onnistuttu, sillä liikevaihto on kasvanut vuoden 2015 350 miljoonasta eurosta noin 100 miljoonalla eurolla.

Viisinkertainen tehostuminen

Kun Sevonkari arvioi automaatiohankkeen onnistumista kahdeksan vuotta hakkeen käynnistymisen jälkeen, hän näyttää kovaa dataa. Yksi konkreettisimmista on koko logistiikan toimitusvirheiden puoliintuminen 0,2 prosenttiin sekä automaation osalta alle 0,02 prosenttiin, mikä on murto-osa verrattuna vanhaan pientavarakeräykseen.

Toiminnan tehostuminen on toinen saavutus.

”Automaation lisääntymisen ja toiminnan tehostamisen myötä trukkikantamme väheni yli 100:sta alle 70:ään. Myös logistiikkahenkilöstämme määrä voitiin vähentää usealla kymmenellä. Kokonaistehostuminen on ollut noin 35 prosenttia, ja automaation osalta yli viisinkertainen”, Sevonkari sanoo.