Alueiden tutkimus 2024: Pirkkala elinvoimaisin kunta neljätta vuotta peräkkäin
Ilman maahanmuuttoa työikäinen väestö kutistuu jopa pääkaupunkiseudulla.
31.10.2024
Teksti Esko Lukkari
Pirkkala on Suomen elinvoimaisin kunta jo neljättä vuotta peräkkäin. Helsinki on noussut Espoon rinnalle kakkoseksi. Tämä käy ilmi WSP Finlandin vuotuisesta kuntien elinvoimavertailua kartoittavasta tutkimuksesta.
WSP mittaa kuntien ja alueiden tuottavuutta, inhimillistä pääomaa ja kykyä sopeutua tulevaan 22 indikaattorilla. Elinvoimaindeksi koostuu mm. työllisyyden ja yritystoiminnan mittareista, väkiluvun muutoksesta ja nettomuutosta.
WSP tiedotti tutkimustuloksista 30.10.
Pirkkala porskuttaa yhä kärjessä
Kun verkkokauppa vie asiakkaita kaupunkien keskustoista, Tampereen naapurikunta hyötyy kehityksestä ja houkuttelee logistiikkayrityksiä kolmostien ja lentokentän varteen. Ero seuraaviin on jopa kasvanut. Kunnan asukkaista lähes 70 prosenttia on alle 55-vuotiaita ja 35 prosenttia korkeakoulutettuja. Elinkeinojakauma on monipuolinen ja työpaikkaomavaraisuus erinomainen.
WSP tiedotti tutkimustuloksista 30.10.
Elinvoimaisilla alueilla ihmisten tulotkin kasvoivat. Helsinki on noussut parissa vuodessa 12 sijaa Espoon rinnalle kakkoseksi. Molemmat hyötyvät maahan- ja maaltamuutosta, mutta Helsingin laajassa palvelusektorissa korostuvat kulttuuri ja matkailu.
Neljänneksi sijoittuu Tuusula ja viidenneksi Porvoo. Kovimman nousun, 96 sijaa, tekee Keitele (119.), jossa vihreät investoinnit tukevat työllisyyttä, työpaikkojen luomista ja nettomuuttoa. Lumijoki (112.) kipua 84 sijaa, ja Humppila (251.) ja Hailuoto (204.) putoavat yli 70 sijaa.
Työikäisiä tarvitaan nopeasti lisää
Muuttoliike kaupunkeihin vahvistuu. Esimerkiksi Helsingissä maan sisäinen muuttotappio vaihtui liki 2000 asukkaan voitoksi. Viime vuonna pienetkin kaupungit pääsivät mukaan kehitykseen.
Isoimpien kaupunkien (A1) nettomuutto oli 2023 keskimäärin 2,0 prosenttia ja niiden lähikuntien (A2) 0,4 prosenttia. Keskisuuret kaupungit (B1) ylsivät 1,2 prosenttiin ja pienet (C1) 0,6 prosenttiin.
”Enemmän tarvitaan, sillä alle 55-vuotiaiden osuus ei kasvanut edes kaupunkiseuduilla. Työllistyvää aikuisväestöä tulisi kasvattaa maahanmuutolla, mikä lisäisi myös syntyvyyttä”, sanoo tiedotteessa tutkimuksesta vastaava Terhi Tikkanen-Lindström.
Muuttotappiota kärsi vain syrjäisimpien maalaiskuntien ryhmä ja sekin aiempaa vähemmän. Maahanmuutto nosti maan väkilukua 40 000 ihmisellä. Nettomaahanmuutto oli vuonna 2023 historiallisesti positiivinen lähes jokaisessa kunnassa. Ilmiö uhkaa jäädä lyhytaikaiseksi. Ukrainan sotapakolaiset saivat viime vuonna anoa kotikuntaa, mikä selittää kolme neljäsosaa nettomaahanmuuton kasvusta.
Ilman maahanmuuttoa työikäinen väestö kutistuu. Espoon yritykset ovat rekrytoineet osaajia Aasiasta, ja tekijöitä tarvitaan myös Pohjanmaalla ja pohjoisen matkailuyrityksissä. Helsingin seudulla 17 ja Vaasan alueella 12 prosenttia väestöstä on jo ulkomailla syntyneitä.
”Meillä on yhtä aikaa pula työvoimasta ja työstä. Maahanmuuton tulevan tason ratkaisee yritysten kyky kasvaa ja luoda työpaikkoja, sekä poliittinen tahto tukea tätä kehitystä.”