Bioenergia tyrmää Ilmastopaneelin idean polttopuun verotuksesta

Bioenergia ry:n mukaan Ilmastopaneelin esitys puun energiakäytön verotuksesta ei edistäisi fossiilisista polttoaineista luopumista lämmöntuotannossa. Verotus myös kannustaisi energiajakeiden vientiin Suomen ulkopuolelle, jossa puupolttoaineille on vahvaa kysyntää.

Puun energiakäytön verotusta on esitetty ratkaisukeinoiksi niin luontokadon kuin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastopaneeli esitti hiljattain, että puupohjaisen biomassan ensisijaiselle poltolle asetetaan vero polttolaitoksille, joiden teho on 20 MW tai sitä suurempi.

Bioenergia ry tiedotti asiasta 27.2.

Energiapuun kysyntä on Venäjän hyökkäyssodan käynnistyttyä noussut Euroopassa merkittävästi, kun venäläisestä maakaasusta, hiilestä ja öljystä on haluttu kiireellisesti eroon. Puu on erittäin tärkeä uusiutuva energianlähde erityisesti lämmöntuotannossa. Myös Suomessa puun osuus kaukolämmön polttoaineista viime vuonna nousi.

Puuta vietäisiin sitten ulkomaille

”Ilmastopaneelilla on monia hyviä ehdotuksia, mutta esitys puun energiakäytön verotuksesta on hämmentävän ristiriitainen. Se ei edistäisi fossiilisista polttoaineista luopumista lämmöntuotannossa eikä kannustaisi teknologisten hiilinielujen kehittämiseen. Se kannustaisi energiajakeiden vientiin, sillä kysyntä puupolttoaineille on Suomen ulkopuolella suurta. Verotuksen ohjaava vaikutus voisi siis osin vuotaa puun Suomen ulkopuolelle. Se heikentäisi hyvän metsänhoidon kannattavuutta talousmetsissä,” sanoo tiedotteessa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

”Olemme keskellä energia- ja talouskriisejä, mikä korostaa kotimaisen kustannustehokkaan lämmöntuotannon ja huoltovarmuuden merkitystä. Nyt olisi vaarallinen signaali ja täysin väärä liike korottaa kotimaisten energialähteiden veroja”, hän lisää.

Ilmastopaneelin esitys kohdistuisi tiedotteen mukaan suppeaan osaan puun energiakäytöstä, sillä se koskisi vain ensisijaista polttoa ja yli 20 MW laitoksia. Rajauksen ulkopuolelle jäisivät poltto pienemmissä lämpölaitoksissa, teollisuuden jätteet ja tähteet sekä mm. kotitalouksien energiateollisuutta paljon merkittävämpi runkopuun poltto. Esitys voisi siten lisätä kysyntää ja hintatasoa esimerkiksi purulle ja kuorelle, joita jo käytetään myös teollisuuden tarpeisiin.

Jakeet jäisivät osin metsiin

Puun korjuun päästöt otetaan huomioon maankäyttösektorin laskennassa ja laskennallinen päästö energiajärjestelmässä on siksi nolla. Energiakäytön vaihtoehto ei ole teollisuuskäyttö, vaan jakeen jääminen metsään. Jos kaadettu puu tai puutähde jää metsään, siihen sitoutunut hiili karkaa ilmakehään ja vahvistaa ilmastonmuutosta – mutta hyöty energiajärjestelmälle menetetään.

Puun energiakäyttöön voidaan liittää hiilidioksidin talteenotto, mikä mahdollistaa esimerkiksi liitynnän vetytalouteen ja synteettisten polttoaineiden valmistuksen. Hiilidioksidi pitkäaikaisesti varastoimalla puun energiakäyttö voi olla osa teollista ekosysteemiä, joka sitoo ilmakehästä hiilidioksidia eli on hiilinegatiivinen.

”Olisi todellinen silmänkääntötemppu”

”Suomessa hyödynnetään energiaksi metsäteollisuuden ja -talouden sivuvirtoja, joille ei ole teollista käyttöä. Hiilinielun määrittävistä hakkuista energiateollisuuden käyttämän harvennuspuun osuus on viiden prosentin luokkaa. Todellinen silmänkääntötemppu on lavastaa energiateollisuudesta nielusyyllinen,” Laurikka sanoo.

Luonnolle tärkeää metsissä on kestävä metsänhoito ja erityisesti järeä puu ja lahopuu. Luontokatoon vaikuttamisessa energiaverotuksen osumatarkkuus on tiedotteen mukaan heikko.

Vuonna 2021 lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli 24 miljoonaa kuutiota eli 46,8 TWh. Tästä polttoon suuntautuvia jakeita oli alle puolet, noin 9,5 miljoonaa kuutiota eli noin 19 TWh, josta järeän runkopuun osuus oli noin 6,5 prosenttia. Näistä vain osa kulutettiin päästökauppasektorilla eli pääosin isommissa yli 20 MW laitoksissa. Päästökauppasektorin osuus kaikkien biopolttoaineiden kulutuksesta oli noin 70 prosenttia vuonna 2021.