Destia paalutti Norjassa Drammenin satamalaitureita
Yhtiö on vastannut porapaalutuksesta tärkeän satamakaupungin satamalaiturien jatkamisessa.
10.11.2022
Teksti Esko Lukkari
Destia on saanut valmiiksi osuutensa Norjan Drammenin satamaurakassa. Drammenin satamaa laajennetaan ja sen kapasiteettia kasvatetaan. Destia on vastannut porapaalutuksesta satamalaiturien jatkamisessa.
Kokonaisuudessaan hankkeen toteutuksesta vastaa NRC Group, jonka mukaan urakan on määrä valmistua vuonna 2023.
Destia tiedotti asiasta 2.11.
Destia porasi hankkeessa kymmenien metrien mittaisia porapaaluja, pisimpien niistä ollessa lähes 70 metriä pitkiä. Pitkät paalut porattiin 20–40 metriä paksun murskeen läpi, jonka jälkeen loppumatka mentiin savessa ja paalut jätettiin alapäästä pehmeään.
”Näin pitkät porapaalut varsinkin tässä mittakaavassa ovat harvassa, ja hanke olikin haastavuutensa puolesta ainutlaatuinen”, sanoo tiedotteessa työmaapäällikkö Santeri Mustonen Destialta.
Yhteistyökumppani on tiputtanut Destian poraamien paalujen läpi lyöntipaalut, jotka tullaan lyömään pitkälle yli sadan metrin syvyyteen, jossa kova maa tulee vastaan. Paalut betonoidaan ja uudelle laiturille rakennetaan teräsbetonirakenne. Lisäksi paalutetun osuuden ja viereisen maa-alueen väliin toteutetaan siirtymälaatat.
”Drammen on keskeinen Norjan logistiikkaverkostossa ja yksi maan tärkeimmistä satamista. Laajennuksen myötä satama tulee palvelemaan asiakkaidensa tarpeita entistä tehokkaammin”, Mustonen sanoo.
Ruotsi ja Norja kasvumarkkinaa
Destian tavoitteena on kasvaa kansainvälisesti valituilla strategisilla alueilla. Pohjarakentamisen markkina on yksi mahdollisuuksista Skandinaviassa. Viime vuosina kansainvälisiä urakoita on sijoittunut Drammenin lisäksi muun muassa muualle Norjaan sekä Ruotsiin aina etelän Norrköpingistä pohjoisen Abiskoon asti.
Useimmat urakat ovat olleet Drammenin tavoin porapaalutuksia, mutta joukkoon mahtuu myös tuulivoimahanke vuosilta 2019–2020. Lisäksi Destia tekee esimerkiksi tiestömittauksia Ruotsissa.
”Olemme päässeet Drammenissa tekemään paljon yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Norjassa työskentelytavat tai esimerkiksi etiikka eivät juuri eroa suomalaisista, joten mitään dramaattista ristiriitaa ei urakoilla ole. Erilaisia käytäntöjä kuitenkin aina mahtuu mukaan”, Mustonen sanoo.