EK haluaa Itäisestä Suomesta erityistalousalueen

EK haluaa Itäisestä Suomesta erityistalousalueen. EK on julkistanut puheenjohtajansa Harri Bromanin johdolla suositukset kuuden maakunnan päättäjille ja Suomen hallitukselle siitä, kuinka itäisen Suomen talous ja elinvoima saadaan kääntymään kasvuun. 

EK arvioi esityksensä vuotuisiksi kustannuksiksi 100-200 miljoonaa euroa.

Erityistalousalueen ytimessä olisivat EK:n mukaan pilotit, joilla avataan investointien ja yrityskasvun pullonkauloja sekä vahvistetaan infraa. EK esittää erityislähettilästä, jonka johdolla kuuden maakunnan synergiat saataisiin maksimoitua.

EK:n toimenpideohjelma kattaisi kuusi maakuntaa: Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. 

EK julkisti suunnitelmansa 25.3.

”Tilanne on vakava”

”Itäisen Suomen tilanne on vakava ja poikkeuksellinen – niin talouden kuin turvallisuuden valossa. On koko maan ja myös EU:n etu, että itäinen Suomi säilyy elinvoimaisena ja asuttuna. Keinot kasvukäänteeseen löytyvät, kun voimat yhdistetään alueellisesti, kansallisesti ja EU-tasolla”, sanoo tiedotteessa EK:n puheenjohtaja Harri Broman. Broman johtaa nimeään kantavaa konsernia, jonka kotipaikka on Joensuu.

EK:n mukaan ilman erityistoimia itäinen Suomi ei nouse – siksi siitä on tehtävä erityistalousalue.

”EK:n ajattelussa erityistalousalueen ytimessä on yritystoiminnan kiihdyttäminen: toimet tähtäävät siihen, että itäiseen Suomeen syntyy terveesti kasvava talous, joka luo kansantalouteen lisää BKT:tä. Tämän tavoitteen toteuttaminen edellyttää myös julkisen vallan vetoapua – Suomen hallituksen rooli on aivan keskeinen jo huhtikuun kehysriihestä alkaen”, Broman sanoo.

Erityistalousalueen neljän kokonaisuutta

EU-rahoitusta itäiseen Suomeen. Suomen on rakennettava yhteistyötä Baltian maiden ja Puolan kanssa, jotta EU:hun saataisiin rahoitusväline vahvistamaan Venäjän rajanaapurimaiden strategista asemaa. On löydettävä keinot myös siihen, kuinka nykyisen EU-rahoituskauden käyttämättömiä varoja pystytään hyödyntämään itäisen Suomen hyväksi.

Investoinnit energiaan ja vihreään siirtymään. Päivitetään Fingridin kehittämissuunnitelmaa uuden kantaverkon saamiseksi itäiseen Suomeen. Perustetaan investointinyrkki houkuttelemaan investointeja ja vauhdittamaan hankkeiden luvitusta.

Yhteydet kuntoon digissä, liikenteessä ja matkailussa. Parannetaan lentoyhteyksiä, lisätään panostuksia matkailuun ja toteutetaan 5-vuotinen laajakaistaohjelma, joka mahdollistaa monipaikkaisen työnteon.

Mittelstand-yrittäjyyttä, pilotteja ja kokeilukulttuuria. Toteutetaan yritysten kasvua vauhdittavia pilotteja, joilla ratkaistaan osaajapulaa, helpotetaan omistajanvaihdoksia sekä parannetaan yrityspalvelujen ja rahoituksen saatavuutta.

EK haluaa erityislähettiläs johtamaan kokonaisuutta laajoin valtuuksin.

EK:n mukaan on tärkeää hyödyntää synergiat kunta- ja maakuntatasolta aina Euroopan unioniin asti, yksityinen ja julkinen sektori yhdessä.

EK esittää erityislähettilään nimittämistä laajan toimenpidekokonaisuuden johtamiseksi. Erityislähettilään tehtävänä on pääministerin ja valtioneuvoston alaisuudessa johtaa ja koordinoida alueen toimijoiden yhteistyötä sekä varmistaa maakuntien yhteisten tavoitteiden toteutuminen Suomessa ja EU-tasolla.