Elintarvikealan investoinnit romahtivat viime vuonna
Ennakoidut miljardin euron investoinnit kutistuivatkin 409 miljoonaa miljoonaan euroon.
27.01.2023
Teksti Esko Lukkari
Elintarviketeollisuuden investoinnit ovat romahtaneet. Vielä viime kesänä yritysten ennustettiin investoivan viime vuoden aikana jopa 1 085 miljoonalla eurolla.
EK:n tuoreen investointitiedustelun mukaan elintarviketeollisuuden investoinnit jäävät vain 409 miljoonaan euroon. Se on selvästi alle viime vuosien keskiarvon, koska kustannuskriisi iski alan yrityksiin raskaasti viime vuonna.
Vuoden 2023 investointien arvoksi tiedustelu ennakoi 704 miljoonaa euroa.
Elintarviketeollisuusliitto tiedotti asiasta 11.1.
”Vaikuttaa siltä, että merkittävää osaa vuodelle 2022 suunnitelluista investoinneista on siirretty yrityksissä eteenpäin. Sama ilmiö näkyy muillakin teollisilla toimialoilla, mutta ei niin vahvana kuin elintarviketeollisuudessa”, sanoo tiedotteessa Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail.
Kustannuksia ei voitu siirtää hintoihin
Yritykset ovat Ismailin mukaan joutuneet arvioimaan uudelleen investointisuunnitelmiaan, koska sekä raaka-aineiden, energian että muiden tuotantopanosten kustannukset ovat kasvaneet huomattavasti.
”Samaan aikaan kustannuksia ei ole saatu siirrettyä eteenpäin ruokaketjussa riittävässä määrin eikä tarpeeksi nopeasti”, hän sanoo.
Myös epävarmat näkymät vaikuttavat jarruttavasti yritysten investointihalukkuuteen.
Elintarviketeollisuusliiton jo viime vuoden lopulla tekemässä jäsenkyselyssä puolet yrityksistä kertoi siirtävänsä tuotannollisia investointisuunnitelmiaan. Yli kolme yritystä neljästä uskoi energian hinnan nousun heikentävän investointikyvykkyyttä ainakin jonkin verran tai huomattavasti. Tiedot ovat linjassa EK:n investointitiedustelun tulosten kanssa.
”Nyt tarvitaan valtiovallan tukitoimia elintarviketeollisuudelle samaan tapaan kuin maatalous saa sähkö- ja lannoitetukea, jotta yritykset selviävät pahimman yli. Ruokaketjua on katsottava kokonaisuutena. Kotimainen alkutuotanto ja elintarviketeollisuus tarvitsevat toisiaan”, Ismail muistuttaa.
Ruoka-alaa on kohdannut vakava kannattavuuskriisi viime vuosien aikana. Se on luonut epävarmuutta koko ketjuun. Kannattavuus ja tulevaisuuden odotukset ovat heikentyneet, mikä puolestaan heijastuu ruokaketjun toimijoiden kykyyn investoida.
”Ilman riittäviä investointeja on vaikea uudistua, ylläpitää työllisyyttä ja kasvattaa vientipotentiaalia”, ismail sanoo.
Ruokaketjun jäykät sopimuskäytännöt
Kustannusten siirtämistä eteenpäin ruokaketjussa hidastavat sopimuskäytännöt, joita elintarviketeollisuus noudattaa päivittäistavara- ja foodservice-kaupan kanssa. Kaupan valikoimaan kuuluvista tuotteista ja niiden hinnoista sovitaan etukäteen. Ajanjaksoa, jolle tuotevalikoima ja hinnat sovitaan, kutsutaan valikoima- ja hinnoittelujaksoiksi. Niiden pituus vaihtelee tyypillisesti kahdesta viiteen kuukauteen.
” Tästä seuraa, että sopimuksia solmittaessa kaikkia hinnanmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä ei ole aina tiedossa eivätkä tukku- ja tuottajahinnat sen vuoksi jousta”, hän sanoo.