Espooseen mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian TKI-keskittymä
90 miljoonan euron keskittymässä ovat mukana alan kotimaiset kärkiyritykset.
09.01.2023
Teksti Esko Lukkari
VTT, Espoo, Aalto-yliopisto ja Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmän yritysjäsenet aikovat rakentaa Suomeen mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian avoimeen kehittämiseen pohjautuvan TKI-keskittymän.
Toimijat ovat käynnistäneet hankkeen, jonka päämääränä on tehdä Espoon Otaniemeen esikaupalliseen kehitykseen painottuva uusi pilotointiympäristö. Pilotointiympäristö laajentaa tiedotteen mukaan Otaniemen maailmanluokan tutkimusinfrastruktuuria ja edistää Suomen asemaa mikroelektroniikassa ja kvanttiteknologiassa.
VTT tiedotti hankkeesta 7.12.2022
Kehitysympäristön tarkoituksena on lisätä alan TKI-toimintaa Suomessa, kasvattaa tuote- ja palveluvientiä ja houkutella uusia kansainvälisiä osaajia, yrityksiä ja investointeja.
Kyse on 90 miljoonan euron hankkeesta
Hanke on käynnistysvaiheessa ja sen budjetiksi arvioidaan 90 miljoonaa euroa. Noin puolet hankkeen rahoituksesta olisi julkista rahoitusta, muun muassa EU:n sirusäädöksen kautta haettavan rahoituksen muodossa. Sillä katettaisiin laiteinvestoinnit.
Puolijohdeteollisuudessa ja mikroelektroniikassa investointikustannukset ovat suuria. Yhteiskäyttöiset puhdastilat ja laitteisto mahdollistavat yritysten omien investointien kohdentamisen niiden tavoitteita tukevaan toimintaan.
”Suomen vahvuus kvanttiteknologioissa ja mikroelektroniikassa pohjautuu avoimeen yhteiskehittämiseen, jota VTT, Aalto-yliopisto ja yritykset ovat tehneet jo pitkään Otaniemessä sijaitsevan Micronovan puhdastilaympäristössä. Haluamme vahvistaa Suomen roolia avoimen teknologiakehityksen edelläkävijänä ja rakentaa uudet, teollisen mittakaavan skaalautumisen mahdollistavat puhdastilat sekä kasvuun ja uusien kasvuyritysten syntyyn tähtäävän ekosysteemin”, sanoo tiedotteessa Erja Turunen, VTT:n Digitaalisten teknologioiden liiketoiminta-alueen johtaja.
”Panostaminen Otaniemen alueelle syntyneeseen kvanttiteknologioiden ja mikroelektroniikan innovaationkeskittymään parantaa koko Suomen ja Euroopan mahdollisuuksia pärjätä globaalissa kilpailussa”, sanoo Mervi Heinaro, Espoon elinvoimajohtaja.
Pilotti Micronovan läheisyyteen
Espoon Otaniemessä sijaitseva Micronova on Pohjoismaiden suurin t&k-käytössä oleva puhdastila. Suunnitteilla oleva pilotointiympäristö halutaan sijoittaa Micronovan läheisyyteen.
Edessä oleva kvanttimurros haastaa kaikkien toimialojen kehityksen. Suomessa on jo vahva kvanttiteknologian osaamisen ympärille rakentunut ekosysteemi, jossa kehitetään kvanttilaskentaa ja -ohjelmistoja sekä kvanttiteknologioita. Kvanttiteknologia pohjautuu mikroelektroniikkaan, joten sama puhdastilaympäristö kiihdyttää sekä mikroelektroniikka- että kvanttiteknologiaekosysteemin kasvua.
”Pilotointiympäristö palvelee eri kvanttiteknologioiden kehitystä ja mahdollistaa entistä paremmin uusien teknologioiden innovoinnin ja jatkokehityksen. Tavoitteena on rakentaa vetovoimainen kehitysympäristö, joka houkuttelee Suomeen myös kansainvälisiä kvanttialan osaajia ja yrityksiä,” sanoo Aalto-yliopiston innovaatioista vastaava vararehtori Janne Laine.
Suomessa on jo edelläkävijäyrityksiä, kuten IQM, jonka kvanttiteknologia on kehittynyt Espoon ekosysteemissä yhteistyössä Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa.
”Investoinnit infrastruktuureihin ovat avainasemassa, kun tavoitellaan menestystä kvanttiteknologioille pidemmällä tähtäimellä. Hanke vauhdittaa uuden tiedon syntymistä, houkuttelee sijoittajia ja luo uusia työpaikkoja suomalaiseen valmistusteollisuuteen”, sanoo tohtori Juha Vartiainen, IQM Quantum Computers -yrityksen operatiivinen johtaja ja perustaja.
EU:n sirusäädös tavoittelee Euroopan markkinaosuuden kaksinkertaistamista 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää sekä uusia syväteknologisia investointeja että valmistuskapasiteetin kasvattamista. Tällä hetkellä valtaosa maailman mikrosiruista valmistetaan CMOS-teknologialla.
Puolijohdealan arvo on kaksi miljardia
Suomi on tiedotteen mukaan edelläkävijä mikroelektroniikan erikoisprosesseissa, kuten integroidussa fotoniikassa, MEMS-antureissa, radiotaajuisessa tietoliikenteessä, piipohjaisten detektoreissa ja kvanttiteknologiassa. Niiden lisäarvo tulee uusista toiminnallisuuksista, joita ei voida toteuttaa CMOS-teknologialla. Puolijohdeala työllistää Suomessa 5 000 henkeä ja on arvoltaan vajaat kaksi miljardia euroa.
”Suomen puolijohde- ja mikroelektroniikkateollisuuden yrityksistä noin 80 prosenttia pohjaa tuotteensa erikoistuneeseen teknologiaan. Pilotointiympäristö mahdollistaa yritysten skaalautuvuuden ja kasvun kotimaassa”, kertoo Tomy Runne, Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmän puheenjohtaja.
”Vaisalan tuotteet perustuvat erikoistuneisiin MEMS mikroelektroniikkaratkaisuihin. Ekosysteemin uudistuminen ja uusien asiantuntijoiden koulutus ovat yrityksellemme tärkeitä. Uskomme pilotointiympäristön tukevan näitä tavoitteita ja mikroelektroniikan alan kasvua Suomessa”, sanoo Vaisalan toimitusjohtaja Kai Öistämö.
Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmän jäseniä ovat: Aspocomp, Beneq, CoreHw, Huawei, Modulight, Murata Electronics Oy, Okmetic, Picosun, ja Vaisala. Ryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Tomy Runne Murata Electronics Oy:stä.