Päämainos
EU:n elpymispaketista 40 miljoonaa lataus- ja kaasunjakeluinfrastruktuuriin
02.06. 11:27

EU:n elpymispaketista 40 miljoonaa lataus- ja kaasunjakeluinfrastruktuuriin

Valtioneuvosto hyväksyi viime viikolla Suomen kestävän kasvun ohjelman. Siinä on kuvattu, miten Suomi kohdentaa EU:n osoittaman noin 2,1 miljardin euron kehittämispanokset vuosina 2021–2023.

02.06.2021
Teksti Ilmari Tuomivaara kuvat Adobe Stock

Eduskunta hyväksyi 17.5. EU:n 750 miljardin euron elpymispaketin. Suomen 6,6 miljardin euron maksuosuus ajoittuu vuosille 2028‒2058. Vastaavasti Suomi on saamassa paketista arviolta 2,7 miljardia euroa vuosina 2021‒2023. Suomi suuntaa elpymisvaroja neljään teemaan: vihreään siirtymään, digitalisaatioon, työllisyysasteen ja osaamistason nostamiseen sekä sote-palveluihin.

Suunnitelma sisältää investointeja lataus- ja kaasunjakeluinfrastruktuuriin yhteensä noin 40 miljoonan euron arvosta. Olemassa olevaa Energiaviraston jakamaa julkisen lataus- ja tankkausinfrastruktuurin rakentamisen tukea on suunnitteilla jatkaa ja tuen budjetti kasvaa.

Investoinnilla kehitetään liikennesähkön ja -kaasun jakelu- ja tankkausinfrastruktuuria maanlaajuisesti. Lisäksi nykyistä taloyhtiöille suunnattua latausinfrastruktuurin rakentamisen tukea eli ns. ARA-tukea jatketaan ja sitä ehdotetaan laajennettavaksi myös työpaikkakiinteistöille ensi vuodesta lähtien.

”Taloyhtiöiden latausinfran tukemiseen ehdotetaan jo kuluvan vuoden lisäbudjettiin 7,5 miljoonaa euroa. Lisärahoitus tulee tarpeeseen, sillä ARA-tukeen käytettävissä olleet varat on kuluvalta vuodelta käytännössä jo loppuun varattu. Tuen laajentaminen työpaikkakiinteistöihin on myös tervetullut toimenpide, joka lisää latausmahdollisuuksia”, kertoo toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliiton aihetta käsittelevässä tiedotteessa 1.6.

Elpymispaketissa on varattu tukea myös uusiutuvien polttoaineiden sekä hiilineutraalien ns. sähköpolttoaineiden (power-to-x) tuotantoon ja tuotekehitykseen. Lisäksi suunnitelmassa on monia vetytalouden kehittämiseen liittyviä investointeja, jotka kohdistuvat sekä vedyn tuotantoon ja arvoketjuihin että vedyn jakeluun ja logistiikkaan. Myös vedystä valmistettavat hiilineutraalit polttoaineet sisältyvät vetytalouden investointeihin.

”Vihreä vetytalous avaa tietä hiilineutraalille liikenteelle. Polttokennoautojen tuotekehitys on viime vuosien aikana edennyt ripeästi. Vedyn yleistymisen suurimpana esteenä on vielä toistaiseksi jakeluinfran puute. Elpymispaketista osoitettavat vedyn tuotanto- ja jakeluinfrainvestoinnit hyödyttävät jo lähivuosina teollisuuden lisäksi erityisesti raskaan liikenteen sektoria. Euroopan autonvalmistajien yhdistyksen ACEAn selvityksen mukaan Suomeen tarvittaisiin vuoteen 2025 mennessä vähintään kaksi vetyjakeluasemaa pelkästään raskaan liikenteen tarpeisiin”, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Lisäksi elpymissuunnitelmaan on nostettu noin 30 miljoonan euron investoinnit akkujen kiertotalouteen. Akkumateriaalien ja akkujen kierrätys edellyttää tulevaisuudessa investointeja mekaanisen, lämpöön perustuvan ja kemiallisen kierrätyksen teknologiaan.

JAA

LUETUIMMAT