EU:n ennallistamisasetuksesta tulossa iso lasku Suomelle

EU:n paljon puhuttu luonnon ennallistamisasetus astui voimaan  vuoden 2024 elokuussa. Jäsenvaltiot Suomi mukaan lukien ovat laatineet sen jälkeen toimeenpanosuunnitelmia. Syksyllä arvion pitäisi olla jo tarkka kustannuksia myöten.

Suomelle luonnon ennallistaminen tuonee joidenkin satojen miljoonien eurojen vuotuisen laskun. Kustannukset muodostuvat muun muassa suorasta tukirahoituksesta ja erilaisista investoinneista. Summan uskotaan tarkentuvan ensi syksyn aikana. Se mistä rahat lopulta saadaan ennallistamisasetuksen toimeenpanoon on yhä auki.

Asiasta uutisoi Maaseudun Tulevaisuus 16.5.

Suomeen koko pinta-alasta turvepeltoja on 11 prosenttia. Niistä 50 prosenttia pitäisi ennallistaa vuoteen 20250 mennessä. Kolmasosa turvepelloista olisi vetetettävä eli muutettava kosteikoiksi tai turvepellon kosteikkoviljelykseksi. Vetetettäminen koskisi myös suometsiä ja turpeennostoalueita.

Maisemapiirteiden määrää valvoo EU satelliittiseurannalla ja paikalla tapahtuvin tarkastuksin. Suomen tulee ennallistamisasetuksen mukaan lisätä ns. kesannoitavien peltojen määrää.

Maatalouden ennallistamisasetuksen toimeenpanoryhmää maa- ja metsätalousministeriössä vetävä erityisasiantuntija Tuuli Orasmaa sanoo MT:n uutisjutussa, että Suomi hakee mahdollisimman järkeviä ratkaisuja toimeenpanossa. EU:n indikaattorit eivät juurikaan huomioi jäsenmaiden paikallisia luonto-olosuhteita ja Suomi pyrkii siksi vaikuttamaan indikaattorien sisältöön.

Esimerkiksi EU:n luontoon palautettaviksi vaadittavissa perhoslajeissa on lajeja, joita Suomessa ei MT:n uutisen mukaan esiinny lainkaan.