Fingrid nostaa kantaverkon investoinnit kolmeen miljardiin

Fingrid investoi seuraavan kymmenen vuoden aikana kantaverkkoon ennätykselliset kolme miljardia euroa. Investoinnit tehdään uusiutuvaan energian sähköntuotannon kasvun vuoksi. Fingrid suunnittelee myös uusien rajasiirtoyhteyksien rakentamista Ruotsiin ja Viroon.

Investoinnit kantaverkkoon kasvavat aiemmin arvioidusta reilusta kahdesta miljardista noin kolmeen miljardiin euroon. Kasvun syynä on yhteiskunnan sähköistyminen ja sähkön kulutuksen kasvu. Teollisuus, kaupunkien lämmitys ja liikenne sähköistyvät nopeasti Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi.

Fingrid tiedotti investoinneista 4.5.

”Vahva kantaverkko ja uusiutuvan sähkön tuotanto ovat Suomelle keskeisiä kilpailukyvyn lähteitä. Haluamme kantaverkkoinvestoinneilla mahdollistaa paitsi ilmastotavoitteiden saavuttamisen, myös hyvinvointia luovien, puhdasta sähköä hyödyntävien teollisten investointien toteutumisen”, sanoo tiedotteessa johtaja Asta Sihvonen-Punkka Fingridistä.

Tuulivoimaa jopa 4500 megawattia

Pelkästään viime vuonna Fingridillä oli meneillään yli 50 sähköasemahanketta ja lukuisia voimajohtohankkeita, jotka mahdollistavat jopa 4 500 megawatin edestä tuulivoimaliityntöjä kantaverkkoon. Maatuulivoiman lisäksi kiinnostus merituulivoiman ja aurinkosähkön liittämiseksi kantaverkkoon on vahvassa kasvussa.

Puhdasta sähköä hyödyntävän teollisuuden liittymiskyselyt kantaverkkoon ovat lisääntyneet. Erityistä kiinnostusta on vedyn tuotantoa kohtaan. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet tuottaa merkittäviä määriä puhdasta ja kilpailukykyistä vetyä. Suomalaisten vetyhankkeiden määrän odotetaan lisääntyvän tulevina vuosina, samalla kun Euroopan puhtaan vedyn kysynnän ennakoidaan kasvavan voimakkaasti.

Suomeen on rakentumassa sähköintensiivisiä suuria datakeskuksia ja akkuteollisuutta. Asiakkaiden määrän lisääntyessä kantaverkkomaksujen yksikköhintoihin ei kohdistu suurista verkkoinvestoinneista huolimatta merkittävää nousupainetta.

Rajayhteyksiä Viroon sekä Ruotsiin

Suomen tavoitteena on uusien rajasiirtoyhteyksien rakentaminen Ruotsiin ja Viroon jo 2030-luvun alkupuolella. Yhteydet tehostavat sähkömarkkinoita ja edistävät tuulivoimavaltaisen sähköjärjestelmän tasapainottamista. Ne nopeuttavat myös luopumista fossiilisen energian käytöstä.

Tämän vuosikymmenen tärkein kantaverkkoinvestointi on uusi Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirtoyhteys Aurora Line, jonka rakentaminen alkaa tänä vuonna Suomen puolella ja yhteys valmistuu vuonna 2025.

Suunnitteilla on myös neljännen Ruotsin yhdysjohdon, Aurora Line 2:n rakentaminen 2030-luvun alussa. Lisäksi Fingrid suunnittelee Suomen ja Viron välille kolmatta Estlink-tasasähköyhteyttä. Yhteys voisi toteutua 2030-luvun alkupuolella.

Aurora Line ja muut uudet rajasiirtoyhteydet sekä kasvava ylijäämä Pohjois-Suomessa lisäävät myös tarvetta kasvattaa pohjois-etelä –suuntaista siirtokapasiteettia, jotta Suomi saadaan pidettyä yhtenä sähkökaupan hinta-alueena. Tänä vuonna valmistuva Metsälinja vahvistaa sähkön siirtokapasiteettia pohjoisesta etelään. Pohjoisen ja eteläisen Suomen välistä siirtokykyä kasvattaa edelleen Järvilinja, joka valmistuu kokonaisuudessaan 2026.