Investoinnit Eurooppaan laskivat – Suomeen nousivat
EY:n raportin mukaan Suomi sai viime vuonna 13 prosenttia enemmän ulkomaisia investointeja.
23.05.2025
Teksti Esko Lukkari
Ulkomaiset suorat investoinnit (FDI) Eurooppaan laskivat vuonna 2024 toista vuotta peräkkäin, mutta Suomi kulki vastavirtaan. Suomi houkutteli ulkomaisia suoria investointeja 13 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Luvut selviävät konsulttiyhtiö EY:n tuoreesta Europe Attractiveness Survey 2025 -raportista. EY julkisti raporttinsa 21.5.
Suorat ulkomaiset investoinnit Eurooppaan laskivat vuonna 2024 alhaisimmalle tasolle yhdeksään vuoteen: investoinnit vähenivät 5 prosenttia ja saavuttivat alhaisimman tason sitten vuoden 2015. Myös työpaikkojen määrä laski 16 prosenttia edellisvuodesta.
Ranska on yhä ykkönen
Ranska säilytti kärkipaikkansa investointikohteena, vaikka FDI-projektien määrä laski 14 prosenttia vuodesta 2023. Iso-Britannia oli investointikohteena toisena (-13 %) ja Saksa kolmantena (-17 %).
Vaikka Yhdysvallat on merkittävä investointien lähde Euroopassa, 60 prosenttia eurooppalaisista suorista ulkomaisista investoinneista tulee kuitenkin Euroopan sisältä, kun pienet ja keskisuuret yritykset investoivat esimerkiksi naapurimaihin.
”37 prosenttia yrityksistä ilmoitti supistaneensa tai viivästyttäneensä investointisuunnitelmiaan. Toisaalta Euroopassa on myös paljon positiivista virettä, esimerkiksi Saksan 1000 miljardin investoinnit puolustukseen ja infraan sekä sodan päättyessä Ukrainan jälleenrakentaminen tuovat öljyä Euroopan talouden rattaisiin”, sanoo tiedotteessa EY Suomen toimitusjohtaja Mikko Äijälä.
Eurooppaan kohdistuvia investointeja heikentävät useat tekijät, kuten geopoliittinen epävarmuus, Yhdysvaltain uudet tullipäätökset, korkea energian hinta sekä hitaasti toipuva talouskasvu. Euroalueen BKT kasvoi vuonna 2024 vain 0,7 prosenttia, kun taas Yhdysvallat (2,8 %) ja Kiina (5 %) vetivät sijoituksia puoleensa vahvemmalla kasvullaan.
Yhdysvallat on Euroopan edellä
Ensimmäistä kertaa sijoittajat arvioivat Yhdysvallat houkuttelevammaksi sijoituskohteeksi kuin Länsi-Euroopan. 61 prosenttia vastaajista uskoo, että Euroopan vetovoima paranee seuraavan kolmen vuoden aikana. Kiinan (67 %) ja Yhdysvaltojen (74 %) vetovoimaan luotetaan kuitenkin enemmän.
Vaikka suuret Euroopan taloudet – kuten Ranska, Saksa ja Iso-Britannia – menettivät sijoittajia kaksinumeroisin prosenttiluvuin, kasvoi kiinnostus pienempiin markkinoihin. Suomessa 13 prosenttia, selvästi EU-alueen keskiarvoa paremmin. Tanska (+86 %) ja Suomi (+13 %) vetivät sijoituksia puoleensa, ja Suomi nousi erityisesti elintarvike-, sähkö- ja energiainvestointien sekä TKI-hankkeiden kohteeksi.
R&D-investoinnit nousussa
Vaikka investoinnit valmistavaan teollisuustuotantoon laskivat koko Euroopassa 9 prosenttia ja työpaikat vähenivät 25 prosenttia, investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen (R&D), uusiutuvaan energiaan, puolustusteknologiaan ja sähköautoihin kasvoivat. Perinteisesti suurin sektori suorien investointien näkökulmasta, ohjelmisto- ja IT-palvelut, koki 17 prosentin laskun.
R&D-investoinnit kuitenkin kasvoivat – vaikkakin alhaiselta tasolta – osoittaen, että Eurooppa nähdään edelleen houkuttelevana kohteena huippututkimukselle.
"Suomessa yhdistyvät korkea osaamistaso, vahva tutkimusinfra ja poliittinen vakaus. Tämä houkuttelee investointeja myös korkean lisäarvon aloilla, kuten terveysteknologiassa ja kestävän kehityksen ratkaisuissa", sanoo Äijälä.