Itä-Suomen huippujohtajilta kritiikkiä valtiosihteerityöryhmälle

Joukko nimekkäitä itä-suomalaisia yritysjohtajia kritisoi voimakkaasti työ- ja elinkeinoministeriön asettaman ns. valtiosihteerityöryhmän esittämiä toimia Itä-Suomen elinvoiman vahvistamiseksi.

Pohjois-Savo on yksi Suomen tärkeimmistä teollisuuskeskittymistä. Siellä on joukko hyvin menestyneitä vientiyrityksiä kuten Olvi, Ponsse, Andritz, Normet, Junttan, Genelec, Profile Vehicles, Lujabetoni, Carlsson jne. Mukana allekirjoittajina on myös monien Suomessa toimivien ulkomaisten yritysten paikallisjohtoa.

Business Kuopio julkaisi kirjelmän 30.9.

Yritysjohtajien mukaan Pohjois-Savossa petyttiin jälleen kerran toimenpide- ja budjettiesityksiin vuodelle 2023. Etenkin alueelle liikennesektorille esitettyä 56 miljoonan euron summaa pidetään pahana pettymyksenä.

Yritysjohtajien mielestä vuosina 2004-2019 infrainvestoinnit (7 582 miljoonaa euroa) ovat keskittyneet Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon (46,4 % osuus investoinneista) sekä Pohjois-Pohjanmaalle, Etelä-Karjalaan ja Varsinais-Suomeen. Kaikkien edellä mainittujen maakuntien osuus infrainvestointivaroista on ollut 66,2 prosenttia.

”Työryhmä ei edes kuullut Pohjois-Savoa”

”Tänä aikana Pohjois-Savon infrainvestointi osuus on vain 1,2 prosenttia. Pitkittyneen kriisin aikana tehdyt päätökset, vuoden 2020 elvytysvarat liikennesektorille (1,3 mrd €) ja vuosien 2021-2023 väyläverkon investointiohjelma suunnitelmat, eivät suuntaa ole juurikaan korjaantuneet”, todetaan tiedotteessa.

Pitkittyneen kriisiajan (covid ja Venäjän hyökkäyssota) vaikutukset talouteen ja elinkeinoelämään ovat olleet merkittävät, erityisesti Itä-Suomessa.

Tiedotteen mukaan valtiosihteerityöryhmä kokoontui yhdeksän kertaa ja lisäksi sihteeristö piti työkokouksia. Työryhmä kuuli kokousten yhteydessä eri toimijatahoja. Kuultavien joukkoon ei kutsuttu Pohjois-Savon toimijoita. Herää kysymys, miksi itäisen Suomen yhtenäisyyttä halutaan heikentää ja Pohjois-Savoa ei tässä lueta kuuluvaksi itäiseen Suomeen.

Yritysjohtajien mukaan kauppakamarin vahvistamien alkuperätodistusten perusteella, Pohjois-Savon tärkein vientimaa on ollut Venäjä. Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan osuus viennistä on ollut lähes 20 prosenttia maakunnan viennistä. Tuotannon, viennin ja tuonnin lisäksi vaikutukset ulottuvat laajasti alihankintaketjuihin.

Lista nopeista toimenpiteistä

Kirjelmän laatijat ovat listanneet lyhyen aikavälin nopeita toimenpiteitä ja haluavat esimerkiksi Valtatie 5:n Leppävirta-Kuopio investointi käynnistämistä.

Kirjeen mukaan elinkeinoelämä on pitkään edellyttänyt valtatie 5 pitkäjänteistä kehittämistä logistiikan sujuvuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Pelkästään 40 Pohjois-Savon veturiyritystä suunnitteli vuoden 2022 alussa seuraavan viiden vuoden investointien olevan 1.9 miljardia euroa.

Tarvetta lisää kuulemma Saimaan kanavan rahdin siirtyminen kumipyörille, erityisesti valtatie 5:lle ja raiteille. Valtatie 5 Leppävirta-Kuopion tiesuunnitelma valmistuu vuonna 2023 ja infrahanke voidaan käynnistää vuonna 2024. Tällä välittömästi tehtävällä päätöksellä osoitettaisiin kansallisille ja kansainvälisille investoijille, että Suomella halu ja kyky parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, madaltaa maariskiä sekä mahdollistaa uusien investointien sijoittuminen Pohjois-Savoon ja laajemmalta Itä-Suomeen.

Kuopio halutaan hankkeen vetäjäksi

Kirjelmän allekirjoittajien mielestä Kuopion kaupungin pitäisi ottaa vetovastuu vetämään itäisen Suomen vision rakentamisessa.

Kauppakamari esittää, että kehittämisvisiotyön puheenjohtajaksi kutsutaan Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen. Pirhonen on allekirjoittajien mukaan ollut merkittävä sillanrakentaja muun muassa Itärata- ja Saimaa-ilmiö -hankkeissa. Puheenjohtajan lisäksi työryhmään tulee valita edustus kattavasti eripuolilta itäisestä Suomesta ja konkreettista operatiivista työtä tekevä asiantuntija. Elinkeinoelämä osallistuu mielellään työryhmätyöskentelyyn.

Itäisellä Suomella on merkittävät, osittain jopa hyödyntämättömät, liiketoimintamahdollisuudet kone-, energia- ja teknologiateollisuudessa, maa- ja metsätaloudessa sekä bio- ja kiertotaloudessa, kaivannaisteollisuudessa sekä matkailussa, terveysteknologiassa ja datataloudessa. Alueiden välisiä synergioita on huomattavasti ja Itä-Suomen eri toimijoiden tuloksellista yhtenäisyyttä sekä yhteistyötä voidaan kehittää näitä vahvuuksia voimistamalla.